Miljarditakaukset ovat kunnille valtava riski

Noin 5 000 asukkaan Juankoski Pohjois-Savossa teki poikkeuksen omista käytännöistään ja lähti vuonna 2011 mukaan rahoituspakettiin, jolla Premium Board -kartonkitehdas aloitti kaupungissa. Kartonkitehtaalla oli suuri merkitys alueen työllisyyteen, minkä vuoksi kaupunki teki päätöksen yksityisen yrityksen takauksesta viiden miljoonan osalta.

– Tämä oli meille hyvin poikkeuksellista, mutta vaikutukset alueen talouteen ja tulevaisuuteen nähtiin niin merkittäväksi, muistelee Juankosken kaupunginjohtaja Petri Kangasperko.

Kartonkitehtaan toiminta käynnistyi kesällä 2011, mutta jo seuraavan vuoden lopulla tehtaalla alkoivat lomautukset. Lopulta 224 työntekijää menetti työpaikkansa, ja syksyllä 2013 Juankosken kaupungille lankesi maksettavaksi 3,9 miljoonan euron takausvastuut nyt yrityssaneerauksessa olevasta tehtaasta.

– Nyt odotamme, että saamme vakuuksia perittyä mahdollisimman kattavasti, sillä meillä oli toissijainen kiinnitys kiinteistöihin pankin jälkeen, Kangasperko selittää.

Pienissä kunnissa merkittäviä riskejä

Juankoski on varsin tyypillinen esimerkki siitä, millaisia hankkeita varsinkin pienemmät kunnat lähtevät takaamaan. Työllisyysvaikutukset painavat paljon vaakakupissa.

– Kuntien takaukset vaihtelevat hyvin paljon, mutta kyllä varsinkin pienemmissä kunnissa on riskinsä, että ei sitten kykene selviämään velvoitteistaan, jos jotain tapahtuu, sanoo neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen valtiovarainministeriöstä.

Kuntien takaussummat yksityisille yrityksille ja yhteisöille ovat noin miljardin euron luokkaa ja suhteellisesti suurimpia pienemmissä kunnissa. Ne muodostavatkin valtiovarainministeriön mukaan kuntataloudelle merkittävän riskitekijän.

– Jos alle 2 000 asukkaan kunnalla on takauksia 3-4 miljoonaa, niin sen hoitaminen saattaa vaarantaa kuntatalouden, Lappalainen toteaa.

Maakunnittain tarkasteltuna suurimmat takaukset yksityisille yrityksille ovat Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjanmaalla. Pienimpiä taas Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa.

Uusi laki suitsii kuntien riskinottoa

Hallituksen uudessa lakiesityksessä kuntalaiksi pyritään puuttumaan tähän ongelmakohtaan. Lakiesitys muun muassa kieltää kunnan takauksen yksityisille toimijoille tulevaisuudessa.

– Kuntien oikeus antaa takauksia rajoitetaan vain kuntakonserniin kuuluviin yhteisöihin. Toki silloinkin pitää ottaa huomioon uuden kuntalain vaatimus, että se ei saa vaarantaa kunnan taloudellista tilannetta ja sitä kautta vaarantaa kuntalaisten palvelut, Lappalainen sanoo.

Kunnilla on takauksia tällä hetkellä noin 5,9 miljardin euron edestä kuntakonserniin kuuluvissa yhtiöissä. Erityisen paljon takauksia kuntakonsernin yhtiöille on suurilla kunnilla. Maakunnittain suurimmat takausvastuut konserniveloista ovat Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Vähiten konsernitakauksia taas on Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Riski voi kiertää konserniyhtiön kautta

Tulevaisuudessakin kunta voi kuitenkin joutua takausvastuuseen myös yksityisen yrityksen veloista, mikäli kunnan takaama kuntakonserni osallistuu yksityisen yrityksen toimintaan. Tällaisesta riskistä on puhuttu esimerkiksi Fennovoiman kohdalla, kun ydinvoimalahankkeeseen on mukaan lähtenyt runsaasti kuntien omistamia energiayhtiöitä.

– Kuntalain uudistamisessa tätä on pohdittu, mutta sinällään minään erityisenä kysymyksenä se ei ole ollut esillä, Vesa Lappalainen toteaa.

Hallituksen esitys uudesta kuntalaista on nyt eduskunnassa ja voimaan sen on tarkoitus tulla ensi vuoden aikana. Vaikka uusi laki suitsiikin kuntatakauksia, niin nykyiset miljarditakaukset ja potentiaaliset riskit seuraavat kuntia kuitenkin vielä pitkään.

– Ainahan yksittäisiä tapauksia voi realisoitua. Mutta onko se riski koko kuntakentälle ja sitä kautta julkiselle taloudelle, niin sitä ei ole tällä hetkellä näkyvissä - vielä, Vesa Lappalainen toteaa.