Milano on sisustajan paratiisi

Milanon katukuvassa näkyy panostus muotiin; varsinkin kaupungin keskusta on täynnä trendikkäisiin ja huoliteltuihin asukokonaisuuksiin pukeutuneita paikallisia. Kodin sisustamisinto puolestaan heijastuu kaupungin mittavassa sisustus- ja designliikkeiden tarjonnassa. Mikäli keskusta sisustusliikkeiden neliömäärästä on pääteltävissä mitään, ovat milanolaiset kodit täynnä eleganssia ja intohimolla valittuja yksityiskohtia!

Armania viidessä kerroksessa

Sisustusmatkailijan kierros Milanossa on luontevaa aloittaa ydinkeskustan tuntumasta. Via Manzoni 31:ssä on hyvä virittäytyä eleganttiin italialaiseen tunnelmaan, vaatejätti Armanin kokonaisen talon käsittävä ostosparatiisi kun sisältää alimassa kerroksessaan kokonaisen kerroksen sisustusta Armanin tyyliin.

Armanilla voisi tietysti vuorata vaikka koko talonsa, mutta rajoittuneemmalla budjetilla kierros Armani Casassa kannattaa tehdä enemmänkin vaikutteiden ja inspiraation keräämisen kannalta. Hinnat ovat tavalliselle sunnuntaisisustajalle todella suolaisia. Esimerkiksi muutaman kymmenen sentin korkuinen pöytälamppu, jossa on kuutionmuotoinen metallijalka, maksaa 1 300 euroa.

Rullaportaita alas Armani Casaan laskeutuessa ulkona vallitseva skoottereiden, autojen ja ihmisten vilinä unohtuu hetkessä; tilat on jaettu pieniin huoneisiin, joissa on näytteillä loputtomalta tuntuva määrä hillittyjä japanilaishenkisiä sisustusratkaisuja.

Neutraali väripaletti on hyödynnetty jokaista värisävyä myöden. Beige, khaki, kivi, puuteri, harmaa ja kerma on maustettu mustilla tai tummanruskeilla yksityiskohdilla. Eleettömyys ja minimalismi paistavat kaikista sängyistä, sohvista, astioista ja matoista. Silmään pistää kuitenkin helpottava havainto; tuollaisen nelikulmaisen orientaalishenkisen tumman puunvärisen tuikkukynttilänjalan löytää varmasti myös Ikeasta!

Iloinen Alessi

Suomestakin saatavana olevia italialaisen keittiötarvikevalmistajan Alessin värikkäitä ja laadukkaita tuotteita löytyy Milanosta monestakin paikasta. Laajin valikoima on kuitenkin brandin lippulaivamyymälässä Corso Matteotti yhdeksässä, jossa Alessin maailmaan voi heittäytyä peräti kolmen kerroksen verran.

Valikoima myymälässä on selvästi värikkäämpi kuin mitä merkin Suomeen tuoduissa tuotteissa on totuttu näkemään. Muovia, terästä ja humoristisia yksityiskohtia yhdistelevät keittiövempaimet ovat koukuttavia, ja kohtuuhintaisesta kaupasta on vaikea astua ulos ilman jotain pientä kotiin vietävää. Muiden suomalaisten löytöjä voi vakoilla myymälässä olevasta vieraskirjasta.

Ja jos Corso Matteottille on kerran löytänyt, ei kannata kävellä ohi Alessin vieressä olevasta 50 rounds -kenkäkaupasta, jonka valikoimassa on ainoastaan special edition -tennareita ja tossuja. Näitä värejä ja malleja ei Suomessa nähdä.

Muovia ja sisustusjuoruja

Muovisia designhuonekaluja Via Filippo Turatilla myyvä Kartell yllättää. Eleganttien muotojen ja jännittävien värien keskeltä pistää silmään pieni pöytä, jonka jalkana istuu kaikkien hyvin tuntema, Amelie-elokuvastakin tuttu pihojen kitsh-hirvitys – puutarhatonttu. Pyöreänenäinen ja valkopartainen ukkeli on alkuperäisen värityksensä lisäksi saatavana niin kiiltävänä kokomustana kuin kultaisenakin. Alle puolimetrinen pöytä on veikeä poikkeus Kartellin klassisessa tyylissä.

Merihenkeä hohkaavan myymälän katutason värit ovat raikkaan sininen, punainen ja valkoinen. Muovin nimeen vannovan brandin ikkunasta voi tällä hetkellä bongata esimerkiksi sohvan, jonka istuintyynyt ovat sinistä denimiä.

Kartellia vastapäätä on sisustusimperiumi Internin showroom. Kattavan designkatsauksen lisäksi Internin tiloissa voi kuulla kiintoisia juoruja kaupungin suunnittelijaskenestä.

Huonekalumessujen aikaan Internin vieraina olevien huippusuunnittelijoiden autonkuljettajana työskennellyt nuori mies kertoo, ettei kuuluisuuksien työ ole messujenkaan aikana pelkää puurtamista. Graafiseksi suunnittelijaksi juuri valmistuva mies kertoo, että normaali työpäivä päättyi lähes poikkeuksetta kokkareiden kautta jollekin Milanon lukuisista luksusklubeista – joilta autokyyti vei kotiin vasta pikkutunneilla.

Teksti ja kuvat: Ketsia Anttila / Mediafocus