Kasvomaskit ja niistä keväällä tehty selvitys nostattavat nyt äänenpainoja politiikassa. Kansanedustaja Paula Risikko (kok.) syytti kysymyksellään perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd.) käytännössä valehtelemisesta, ja Sebastian Tynkkynen (ps.) vaati jonkun eroavan virastaan.
Oppositio on tänään ja eilen kohdistanut hallitukseen rankkoja syytöksiä kasvomaskeihin liittyvässä keskustelussa.
Aihetta on tänään käsitelty ensi vuoden budjettia koskevassa lähetekeskustelussa.
– Eilen jo kuultiin, ettei kevällä kerrottu koko totuutta siitä, miksei maskisuositusta annettu, vaikka jo silloin oli osoituksia maskien hyödyistä, Aino-Kaisa Ikonen (kok.) julisti.
– Onko hallitus tiennyt maskien käytön hyödyistä jo keväällä, mutta väittänyt muuta, koska maskeja ei ollut riittävästi? Ikonen kysyi
"Eikö ole vaarallista leikkiä ihmisten hengellä?"
Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti toukokuun lopussa selvityksen, jonka mukaan kasvomaskien käytöstä ei olisi hyötyä epidemian ehkäisemisessä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi eilen eduskunnassa ymmärtää, ettei maskisuositusta olisi voitu antaa keväällä, sillä maskeja ei ollut tarpeeksi.
Oppositiosta on syytetty ministerien jopa valehdelleen, kun maskisuosituksen antamatta jättämistä perusteltiin keväällä ministeriön selvityksellä, ei maskipulalla.
Kritiikkiin epäselvyydestä yhtyivät tänään useat oppositioedustajat.
– Tämän kyselytunnin vakavin kysymys on mielestäni se, teetettiinkö meillä viime kesänä täysin turha tutkimus siitä, mikä hyöty näillä maskeilla on, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi.
– Eikö tämä ole vaarallista leikkiä ihmisten hengellä ja terveydellä, Essayah tiedusteli.
Ministeri Kiuru hermostui oppositiolle
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) vastasi aihetta koskeviin kysymyksiin silminnähden kiihtyneesti.
Kiuru vetosi kevään epävarmaan tilanteeseen ja sanoi, ettei Pohjoismaissa vielä tuolloin ajateltu laajasti, että maskin käyttö olisi tieteellisesti perusteltua.
Kiurun mukaan tietellinen näyttö maskien hyödyistä on sittemmin lisääntynyt, ja tämä on syynä siihen, miksi maskisuositus annettiin elokuussa.
– Nyt saliin on tuotu sellainen näkökulma, että tämä tilanne, jossa elettiin, olisi puolustanut paikkaansa siinä, että maskit olisi otettu käyttöön. Haluan muistuttaa teitä, hyvät edustajat, että sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään asioita tieteelliseen näyttöön perustuen, Kiuru jylisi.
"Vaadin, että joku eroaa"
Kiurun vastaus ei päättänyt aiheesta keskustelemista.
Kokoomuksen kansanedustaja, muun muassa sosiaali- ja terveysministerinä sekä eduskunnan puhemiehenä toiminut Paula Risikko käytti yhden keskustelun jyrkimmistä puheenvuoroista.
– Niin, arvoisa ministeri Kiuru, teidän verbaliikkannehan on tunnetusti tuuhea, mutta pysytään nyt faktoissa, Risikko aloitti.
– Eilen meille täällä sanottiin, ettei siksi annettu suositusta, koska meillä Suomessa ei ollut makseja. Hyvä ministeri, ei siihen voi vedota, Risikko sanoi.
Puheenvuoron päätti eduskunnan täysistuntoon varsin poikkeuksellinen kysymys, jossa Risikko käytännössä esitti syytöksen valehtelusta.
– Olette hallitusohjelmassa peräänkuuluttaneet faktoihin perustuvaa päätöksentekoa. Miksi te ette kertoneet totuutta eduskunnalle? Risikko tiedusteli.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen meni kommenteissaan vielä pidemmälle.
– Me tulemme kysymään tästä maskiskandaalista niin kauan, että joko siellä erotaan, tai annetaan ymmärrettävä selitys niille vakaville virheille, joita on tehty, Tynkkynen sanoi.
– Vaadin, että joku eroaa, Tynkkynen päätti puheenvuoronsa.
Maskipulasta tiedettiin koko kevään ajan
Ministeri Kiuru pääsi vastaamaan opposition rajuun arvosteluun vielä Risikon ja Tynkkysen puheenvuorojen jälkeenkin.
Kiuru arvioi kepeään sävyyn, että lähetekeskustelun varsinaisesta aiheesta – ensi vuoden budjetista ja sen sosiaali- ja terveysosuuksista – vallitsee hyvä yksimielisyys, kun aikaa käytettiin maskikeskusteluun.
Ministeri korosti olevansa samoilla linjoilla pääministeri Marinin sekä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) kanssa.
– Asia on niin, että koko kevään tiesimme, jokainen meistä, että maskeja pitää saada koko ajan lisää, ja tarve oli ilmeinen, Kiuru sanoi.
Kiuru toisti näkemyksiään siitä, että Suomi oli ministeriön selvityksen valmistumisen aikoihin siirtymässä suvantovaiheeseen koronatilanteessa.
Kesän kuumilla keleillä suomalaiset eivät olisi tosiasiassa noudattaneet maskisuositusta, Kiuru arvioi.