Anemiasta ja raudanpuutteesta on alettu viime vuosina puhua enemmän, mikä on saanut anemiaan sopivista oireista – kuten väsymyksestä tai fyysisen suorituskyvyn laskusta – kärsivät suomalaiset liikkeelle.
Etenkin elimistön rautavarastojen määrää kuvaavan ferritiiniarvon mittaaminen on lisääntynyt merkittävästi, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta.
– Vastaanotolle tulee entistä enemmän potilaita, jotka epäilevät oireidensa perusteella raudanpuutetta. Selvästi suurin osa on nuoria naisia, eli he todennäköisesti ovat aiheesta muita kiinnostuneempia, ja moni heistä on todella ollut oikean diagnoosin äärellä. Raudanpuutettahan esiintyy erityisen paljon juuri hedelmällisyysikäisillä naisilla, mikä on kytköksissä kuukautisiin ja raskauksiin, Halonen toteaa.
Halosen mukaan elimistön rautavarastojen ehtyminen voi aiheuttaa anemian oireita, vaikka varsinaista anemiaa ei olisikaan havaittavissa. Kun elimistön rautavarastot hupenevat, ferritiiniarvo alkaa laskea. Kun varastorauta on käytetty, elimistö ei pysty enää tuottamaan riittävästi hemoglobiinia ja punasoluja.
Hemoglobiini- tai punasolupitoisuuden laskettua viitearvojen alapuolelle puhutaan anemiasta.
Halosen mukaan anemiaa on enintään 10 prosentilla suomalaisista. Joka viides nainen kärsii siitä jossakin vaiheessa elämäänsä. Anemian oireita voivat olla väsymys, fyysisen suorituskyvyn lasku, huimaus, päänsärky, hengenahdistus ja sydämen sykkeen nousu.
– On hyvä muistaa, että esimerkiksi väsymyksen taustalla voi olla muitakin elimistön toiminnanhäiriöitä, joita voidaan selvittää laboratoriotutkimuksilla. On myös mahdollista, että väsymyksen syy on psyykkinen, Halonen huomauttaa.