Miksi EU:n koronarokotusohjelma on "fiasko"? Nämä 5 tekijää saattoivat ratkaista pelin

6:57
Miten Suomen rokotustilanne etenee? THL:n Hanna Nohynek Viiden jälkeen -haastattelussa

Suomalaisista 17,5 prosenttia on saanut koronavirusrokotteen. Vaikka suomalaisten rokotuskattavuus on EU-tasolla huippuluokkaa, niin maailmanlaajuisesti Suomi jää kauas koronarokotuksen suurmaista.

Israelilaisista 59 prosenttia on saanut ensimmäisen rokotteen, kertoo The New York Timesin koostama tilasto. Yhdysvalloissa vastaava luku on 31 prosenttia ja Brexitin myötä EU:n taakseen jättäneessä Iso-Britanniassa 47 prosenttia.

Myös esimerkiksi Bhutanin 61 prosentin ja Chilen 37 prosentin ensirokotekattavuudet ovat huomionarvoisia.

EU-alueella luvut ovat toisenlaisia. Suomalaisista ensimmäisen rokotteen on saanut 17,5 prosenttia. EU:n suurista maista Ranska on antanut ensimmäisen rokotteen 14 prosentille kansalaisistaan. Italiassa luku on 13 prosenttia ja Saksassa 12 prosenttia.

Arvostettu brittilehti The Economist keräsi syitä siihen, miksi EU:n rokotusohjelma ei ole maailman huippua, vaan "fiasko". Alla listatut syyt eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Syy numero 1. 

Euroopan unioni ei ole ollut riittävän kunnianhimoinen rokotteiden suhteen. Maaliskuussa Ranskan presidentti Emmanuel Macron myönsi, että hän oli skeptinen, kun Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trump kertoi koronarokotteen olevan valmis ennen presidentinvaaleja.

Lehden mukaan EU on tehnyt kaikkensa pelastaakseen taloutensa, mutta on jättänyt rokotteet vähemmälle huomiolle.

Syy numero 2.

Terveydenhoitopalvelut eivät ole Euroopan unionissa keskitettyjä. Poikkeuksena tähän EMA, joka hyväksyy uudet lääkkeet, mukaan lukien rokotteet.

Esimerkiksi Suomi on kehittänyt omaa rokotettaan, kuten on toimittu monessa muussakin maassa. Kun Euroopan unioni sitten päätti ostaa yhdessä rokotteita, niin Economistin mukaan prosessi ei ollut tehokas.

Syy numero 3.

Euroopan unioni ei ole ollut valmis käyttämään samanlaisia määriä rahaa rokotteisiin kuin esimerkiksi Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Economistin mukaan Yhdysvalloissa ja Iso-Britaniassa erilaisia rokotusprojekteja rahoitettiin empimättä.

Euroopan unionin komissio sen sijaan "loputtomasti pelkäsi, että sitä osoitellaan budjetin tuhlaamisesta". Rokotteita taas ei synny ilman rahoitusta.

Osa köyhemmistä EU-maista myös kammoksui rokotteiden hintalappuja. Näin ollen ne esimerkiksi suhtautuivat penseästi BioNTech-Pfizerin MRNA-rokotteeseen.

Niin ikään omaa mRNA-rokotettaan tuottavan Modernan johto totesi, että EU viivyttelee neuvotteluissa, vaikka se olikin saamassa paremman sopimuksen kuin Yhdysvallat, Economist kertoo.

Syy numero 4.

Myös säännöstely on ollut Economistin mukaan ongelma. Siinä missä Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat antaneet rokotevalmistajien nopeuttaa testiohjelmiaan, niin EU-alueen myyntiluvista vastaava EMA ei ole näin tehnyt.

Syy numero 5.

Noin 85 miljoonasta Euroopan unionin käytössä olevasta koronarokotteesta arviolta 15 miljoonaa on pistämättä. Suurin osa näistä on Astra Zenecan rokotteita, joiden käytön esimerkiksi Suomi on keskeyttänyt alle 65-vuotialla. Sen sijaan esimerkiksi Iso-Britannia on jatkanut rokotteiden käyttöä.

Economist uskoo kuitenkin EU:n pahimman rokotesähellyksen olevan ohi. EU-komissio arvioi, että 70 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista on täysin rokotettu kesän loppuun mennessä.

Näin ollen EU saavuttaisi rokotustavoitteensa muutamia kuukausia Yhdysvaltain ja Iso-Britannian jälkeen, Economist toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja