Miksi Alkon hallintoneuvostossa istuvat saavat äänestää uudesta alkoholilaista? Professori vastaa

Alkon hallintoneuvoston kahdestatoista jäsenestä yksitoista on kansanedustajia. Suurin osa heistä vastustaa 5,5 prosentin vahvuisten alkoholijuomien tuomista ruokakauppoihin.

Tilanne on herättänyt keskustelua kansanedustajien jääviydestä. Kyse on siitä, hyötyvätkö Alkon hallintoneuvostossa istuvat kansanedustajat Alkon monopoliasemasta, ja kokevatko he velvollisuudekseen äänestää sen puolesta.

Ongelmaa ei ole, sanoo Lapin yliopiston hallinto-oikeuden professori Kirsi Kuusikko.

– Esteellisyyssäännösten ei katsota koskevan lakien säätämistä. Useinhan säädettävänä oleva laki voi koskea jopa konkreettisesti henkilön asioita esimerkiksi verolakien osalta, Kuusikko selittää.

Kuusikko vertaa siis alkoholilakien säätämistä esimerkiksi verotusta koskevien lakien säätämiseen: verotus näkyy tietenkin myös kansanedustajien palkkapussissa ja siitä huolimatta he ovat tilanteessa, jossa säätävät itse sitä koskevia lakeja.

Etu ei tarpeeksi henkilökohtaista

Kansanedustajilla on perustuslaissa oma esteellisyyssäännöstönsä, joka poikkeaa muita virkamiehiä koskevista esteellisyyssäännöksistä.

Perustuslain mukaan kansanedustaja on esteellinen osallistumaan päätöksentekoon asiassa, joka "koskee häntä henkilökohtaisesti". Tätä on usein arvioitu niin, että kansanedustaja saisi laista oikeudellista tai taloudellista etua.

Pelkkä Alkon hallintoneuvostossa tai hallituksessakaan istuminen ei riitä siihen, että itsensä täytyisi jäävätä päätöksenteosta. Hänellä täytyisi olla esimerkiksi mahdollista taloudellista etua.

– Valtuutettua ei katsota koskevan henkilökohtaisesti pelkkä yhteisöjääviys, kuten yhtiön hallituksessa oleminen, vaan sen täytyy liittyä esimerkiksi huomattavaan omistamiseen, Kuusikko sanoo.

– Korruption käsite on epämääräinen, mutta siitä olisi kyse, jos etu tulisi henkilökohtaisesti itselle tai lähipiirille, Kuusikko selittää.

Alkon hallintoneuvostossa istuvien ei katsota saavan Alkon monopoliaseman säilymisestä tarpeeksi henkilökohtaista etua.

Pikemminkin ajatellaan, että koska Alko on valtion omistuksessa, on luonnollista, että sen toiminnasta päättävät hallintoneuvostossa juuri valtiota edustavat kansanedustajat. 

Alkoholilakia valmistelevilla yhteyksiä Alkoon: "Asiasta käyty keskustelua"

Äänestämistä ongelmallisempana voidaan pitää itse alkoholilain valmistelua. Lakia valmistelevan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) on Alkon hallintoneuvostossa, kuten moni muukin sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.

Alkoholilakia valmistelevilla on siis suora yhteys Alkoon.

– Valmisteluvaiheen sidonnaisuuksista ja lobbaamisen sääntelystä on joskus käyty keskustelua, Kuusikko myöntää.

– Toisaalta myös sidosryhmien vaikuttamismahdollisuudet tulee turvata.

Kuusikko ei näe ongelmallisena sitä, että lakia valmistelevilla on sidonnaisuuksia, jos ne ovat eduskunnan tiedossa.

Lain mukaan valmistelua koskevat samat esteellisyyssäädökset kuin niistä säätämistä eikä tilanne siksi ole lain silmissä sitä ongelmallisempi.

– Keskustelu on liittynyt ennemmin sidonnaisuuksien avoimeen esiintuomiseen, Kuusikko sanoo.

Eduskunta valvoo lain mukaan itse esteellisyyssäännöstä ja sen toteutumista.