Miksi alinopeuttakin ajavat kuljettajat jarruttavat peltipoliisin kohdalla?

Tällä viikolla vastaajana on Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Kysymys: Miksi valtaosa autoilijoista jarruttaa peltipoliisin kohdalla, vaikka ajavat selvää alinopeutta?

Vastaus: Kyseessä on monia ärsyttävä ilmiö, johon varmasti jokainen meistä on joskus törmännyt.  Syitä kyseiseen toimintaan on erilaisia.

Välinpitämätön suhtautuminen nopeusrajoituksiin

Osalle autoilijoista ylinopeuden ajamisesta on tullut totuttu toimintatapa. Tämä on surullista ja tuomittavaa.

Jos kuljettaja suhtautuu aina ajaessaan nopeusrajoituksiin välinpitämättömästi, kehittyy hänelle vähitellen tapa, että kameratolpan kohdalla on paniikinomaisesti jarrutettava. Tämä totuttu toimintamalli on iskostunut niin syvälle kuljettajan selkäytimeen, että jarrua tulee painettua kameratolpan kohdalla aina, nopeusmittariin katsomatta.

Ajatukset muualla kuin ajamisessa

Läheskään kaikki autoilijat eivät kuulu äsken kuvaamaani kastiin vaan ajelevat säntillisesti nopeusrajoituksen mukaan. Kameratolpan näkeminen saa kuitenkin heidät havahtumaan ajatuksistaan, säpsähtämään ja painamaan jarrua nopeusmittaria vilkaisematta.

Mittarivirhe

Jos nopeusmittarissa on mittarivirhettä, saattaa mittarinopeuden pudottaminen ylinopeudesta sallittuun vaikuttaa takana ajavasta turhalta jarruttamiselta, mitä se tietysti onkin.

Navigaattori on hyvä apu mittarivirheen eliminoimiseksi. Se kannattaakin pitää aina päällä, vaikkei tarvetta reittiohjeille olisikaan. Navigaattorin satelliitteihin perustuva nopeusnäyttö on pääsääntöisesti varsin tarkka.

Itselläni on tapana, että seuraan nopeutta navigaattorin näytöltä ja asetan esimerkiksi 80 km/h -alueella ajaessani vakionopeudensäätimeen nopeudeksi 80 km/h navigaattorin nopeusnäytön mukaan. Oman autoni nopeusmittari näyttää tällöin 86 kilometriä tunnissa. Jos 80-alueella on kameratolppa, voin näin huoletta ajaa tolpan ohi jarruttamatta, alamäkiä lukuunottamatta.

Nopeuden kiihtyminen alamäessä

Valitettavasti nykyään nopeudenvalvontakameroiden sijoittelussa tuntuu olevan kriteerinä enemmän helppo rahan saanti valtion kirstuun kuin liikenneturvallisuus. Tämä näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa vilkkaasti liikennöidyt, mutta varsin turvalliset, kehätiet on miinoitettu kameratolpin. Tolppia näkee sijoiteltavan esimerkiksi alamäkiin ja vielä räikeimmissä tapauksissa ne on piilotettu sillan varjoon, jotta niiden havaitseminen vaikeutuisi.

Vaikka en hyväksykään ylinopeuden ajamista, pidän tällaista toimintaa varsin moraalittomana. Kalliit kameratolpat pitäisi sijoittaa paikkoihin, joissa niillä saavutetaan oikeita liikenneturvallisuushyötyjä. Me teemme kaikki liikenteessä joskus virheitä ja varmasti jokaisella kuljettajalla nopeus saattaa epähuomiossa lipsahtaa rajoitusta suuremmaksi, esimerkiksi juuri alamäissä.

Pääsääntöisestihän vakionopeudensäädin ei kykene jarruttamaan vaan se pyrkii pitämään nopeuden aisoissa moottorijarrutuksella – siis katkaisemalla polttoaineen syötön.

Turvavälillä on vaikutusta tähänkin

Myös turvavälillä on vaikutusta asiaan. Mikäli kuljettaja pitää liian lyhyttä turvaväliä letkassa ajaessaan, hän joutuu reagoimaan edellä ajavan nopeuden alentamiseen nopeasti ja hätäisesti, jarrua painaen. Mikäli siis edellä ajava jostain edellä mainituista syistä sattuu jarruttamaan kameratolpan kohdalla, pakottaa hän liian lyhyellä turvavälillä takanaan ajavan myös jarruttamaan – ja vieläpä entistä voimakkaammin.

Ilmiön kertautuessa tästä syntyy ikävä haitariliike, kunnes jonossa on joku fiksu, joka pitää riittävää turvaväliä.