Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Kysymys: Mitkä asiat saavat suomalaisten autoilijoiden verenpaineen nousemaan? Entä miten itseään voisi hillitä liikenteessä?
Vastaus: Käsimerkit, äänimerkin käyttö ”kouluttamistarkoituksessa”, huutaminen ja valojen vilkuttelu ovat jo orastavaa rattiraivoa. Pahimmillaan tilanne eskaloituu niin, että provosoitunut rattiraivoaja alkaa oikeasti vaarantaa toisen tienkäyttäjän turvallisuutta ja terveyttä.
Pelkästään ratin taakse istuminen ei laukaise rattiraivoa, vaan lyhyt pinna ja provosoitumisherkkyys näkyvät rattiraivoajan elämän muillakin sektoreilla. Jos ihminen provosoituu ja raivoaa elämässä, hän tekee sitä herkemmin myös ratissa.
Usein rattiraivo laukeaa ajatuksesta, että muut eivät osaa ajaa ja heitä pitää ”kouluttaa”. Tällöin pitäisi kuitenkin muistaa, että liikenteenvalvonta kuuluu poliisille, joka puuttuu tarvittaessa havaitsemiinsa epäkohtiin.
Usein ”kouluttamiselle” ei edes ole oikeaa tarvetta, vaan kyse on ainoastaan siitä, että rattiraivoaja tulkitsee tilanteen ja perusteet edellä ajavan toiminnalle väärin.
Miksi ohitettava kiihdyttää nopeuttaan ohituskaistan kohdalla?
Ohituskaistan kohdalla oikeaa kaistaa ajavan, nopeuttaan nostavan, autoilijan ei ole välttämättä tarkoitus vaikeuttaa ohitusta. Tien leveneminen aiheuttaa hänelle turvallisuuden tunteen, joka saa hänet nostamaan nopeuttaan – ilman, että edes itse välttämättä tiedostaa näin tapahtuvan.
Ohittajan silmissä tämä vaikuttaa tilanteelta, että ohitettava pyrkii kiusaamaan häntä ja vaikeuttamaan ohitusta. Jos ohittaja on perusluonteeltaan äkkipikainen ja provosoituu herkästi, on tilanne omiaan laukaisemaan rattiraivokohtauksen.
Miksi liikenteessä on mopoautoja ja maatalouskoneita?
Hitaat ajoneuvot, kuten maatalouskoneet ja mopoautot aiheuttavat toisissa kuljettajissa rattiraivoa. Tässäkin viha liittyy ajoneuvojen nopeuteen. Autoilijan tulisi kuitenkin muistaa, että kyseisille ajoneuvoille on lainsäädännössä määritelty ajoneuvokohtaiset nopeusrajoitukset, joita kuljettajien on noudatettava, jotta ajaminen olisi turvallista.
Vesalainen ajoi mopoautolla Helsingistä Lahteen. Katso alta, miten häntä kohdeltiin liikenteessä.
1:53
Hitaan ajoneuvon kuljettaja toimii lainsäädännön edellyttämällä tavalla, ja hänellä on varmasti hyvä syy siihen, miksi hän liikkuu hitaalla ajoneuvolla. Kukaan tuskin lähtee vapaaehtoisesti tai huvin vuoksi taittamaan matkaa mopoautolla tai traktorilla, jos nopeampia kulkupelejä on tarjolla. Syynä ajoneuvon valintaan onkin usein joko kuljettajan nuori ikä, jolloin mahdollisuutta nopeamman ajoneuvon käyttämiseen ei ole, tai tietty työsuorite, joka edellyttää liikkumaan esimerkiksi traktorilla.
Jokainen meistä on joskus opetellut ajamaan
Liikennevirrassa liikkuu paljon myös opetusajoneuvoja. Osa niistä on autokoulu-, osa opetuslupakäytössä. Opetusajoneuvon takana on valkoinen kolmio, jonka pitäisi toimia merkkinä muille tienkäyttäjille siitä, että kyseisen ajoneuvon kuljettaja vasta harjoittelee autolla ajoa. Näin ollen on mahdollista, että ajoneuvo kulkee muuta liikennettä hitaammin, sammuu liikkeellelähdössä, ajautuu vahingossa viereiselle kaistalle, valuu taaksepäin mäkilähdössä tai pysähtyy äkillisesti – vain muutamia riskejä mainitakseni.
Osa autoilijoista kuitenkin unohtaa nämä faktat kolmion nähdessään. He provosoituvat ja ajavat aivan opetusauton takapuskuriin kiinni, vaikka kolmion tarkoitus on pikemminkin viestiä siitä, että turvaväliä tulisi olla normaalia enemmän. Monesti näkee lyhytpinnaisen autoilijan myös soittavan äänimerkkiä liikennevaloissa, opetusauton sammuttua. Erikoisinta asiassa on se, että jokainen meistä on aikanaan opetellut ajamista – siis ollut täysin vastaavassa tilanteessa. Nähtävästi osalta kuljettajista tämä on valitettavasti päässyt unohtumaan.
Ikääntymisen aiheuttamia haasteita kompensoidaan nopeudella
Vastaavasti ikäautoilijat käyttävät liikenteessä välillä hieman nuorempia autoilijoita alhaisempia nopeuksia.
Ikääntyminen tuo ajamiseen erilaisia haasteita: hämäränäkö on heikentynyt, jäsenet kangistuneet, pää kääntyy huonommin, huomion jakaminen useaan asiaan samanaikaisesti on vaikeampaa ja reagointi aiempaa hitaampaa. Valveutuneet ikäkuljettajat kompensoivat näitä haasteita ajamalla hiljempaa.
Tämä on iän mukanaan tuomaa viisautta, mikä meidän jokaisen on ymmärrettävä – olemmehan itsekin aikanaan ikäautoilijoita.
Miten hillitä itsensä liikenteessä?
Hyvä neuvo liikenteeseen onkin, että jos huomaat toisen tienkäyttäjän tekevän virheen, kannattaa ensimmäiseksi miettiä, oletko itse joskus syyllistynyt vastaavaan? Tulet huomaamaan, että aika usein olet. Me ihmiset vain teemme virheitä – se on inhimillistä.
Kannattaa myös miettiä, miksi toinen toimii niin kuin toimii. Ensimmäiseksi ei kannata ajatella, että kyse olisi kiusanteosta.
***
1:23
