Suomi on otti eilen tärkeän askeleen kohtia Natoa. Hakemus on lähtemässä eteenpäin tänään yhdessä Ruotsin hakemuksen kanssa. Mutta onko Naton Euroopan kartta sitten valmis? Entä miten jäsenyys voisi näkyä Suomessa konkreettisesti? Asiantuntija kommentoi kysymyksiä MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) allekirjoitti eilen kirjeen Suomen kiinnostuksesta aloittaa liittymisneuvottelut sotilasliitto Naton kanssa. Hakemus toimitetaan Natoon tänään yhdessä Ruotsin hakemuksen kanssa.
Presidentti Sauli Niinistö päätti asiasta valtioneuvoston esityksestä eilen sen jälkeen, kun eduskunta oli hyväksynyt Natoon hakemisen.
Lue myös: Katso historiallinen hetki: Haavisto allekirjoitti hakemuskirjeen Natoon – "Toivottavasti posti kulkee"
Baltian ilmapuolustus matalimman kynnyksen tapa osallistua
Miten jäsenyys sitten vaikuttaisi konkreettisesti Suomen puolustusvoimien toimintaan?
Turvallisuustutkija, prikaatikenraali evp Juha Pyykönen arvioi, että Suomelle tekemistä voisi löytyä esimerkiksi Baltian turvallisuuden takaamisessa.
– Olemme 70 kilometrin päässä Tallinnasta, ja tuntuisi mielekkäältä, että meidän lentävät laitteemme, jotka voisivat lähteä lentokentiltä vaikka Helsingistä, Tampereelta ja Turusta, voisivat osallistua nopeasti ilmatilan valvontaan ja mahdolliseen ilmatilan puolustukseen uusilla F-35:lla tai nykyisillä Horneteilla, Pyykönen toteaa.
– Se olisi matalimman kynnyksen tapa osallistua jo rauhan aikana harjoitteluun ja myöhemmin (mahdollisen) kriisin aikana myös puolustamiseen.
Lue myös: Turkki hyökkäsi Suomea vastaan kriittisellä hetkellä – asiantuntijan mukaan Erdoganin raju peli asettaa koko Naton hankalaan asemaan
Kuka hakee Nato-jäsenyyttä seuraavaksi?
Onko Nato-kartta nyt siten valmis, kun Suomi ja Ruotsi aikanaan Naton jäseniksi oletettavasti otetaan?
– Ensin pitäisi määritellä se, mitä kuuluu Eurooppaan. Ovatko Georgia, Azerbaidzhan ja Armenia Eurooppaa, Pyykönen kysyy.
– Naton peruskirjassa lukee, että eurooppalainen valtio voi hakea (jäsenyyttä). Valtiot voivat olla myös pohjoisamerikkalaisia, mutta koska molemmat ovat jo jäseniä, se on kirjattu näin. Ilman muuta Moldova, Valko-Venäjä, Ukraina, Sveitsi, Itävalta ja Irlanti ovat (mahdollisia jäsenmaita). Kyllä sieltä vielä kymmenkunta maata saattaisi löytyä, mutta ei juurikaan enempää.
Ovatko kyseiset maat sitten kiinnostuneita Natosta?
– Kun Itävalta sotien jälkeen itsenäistyi, silloisen valtiosopimuksen mukaan Itävalta on perustuslaillisesti puolueeton. Se takia se ei voi liittyä esimerkiksi sellaiseen Euroopan unioniin, joka on puolustusliitto. Irlanti, niin kuin Maltakin, ovat melkein samassa tilanteessa. Avoimia kysymyksiä riittää. Mutta kaikki ovat syvällä läntisessä Euroopassa, joka on jo Nato-maiden kyllästämä. Isoa etua ei tulisi siitä, että esimerkiksi Itävalta liittyisi vielä Natoon.
– Mutta toki, jos olisivat kiinnostuneita, en epäile, ettei Nato ottaisi sitäkin maata mielellään jäsenekseen.