Naton ulkoministereiden kaksipäiväinen kokous Brysselissä jatkuu tänään torstaina.
Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Helsingin yliopiston Iro Särkän mukaan Suomen jäsenhakemus Natoon saatettaisiin käsitellä jo kesäkuun huippukokouksessa.
Brysselin kaksipäiväisen kokouksen pääaihe on Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Nato-maiden materiaaliavun lisääminen Ukrainaan.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi keskiviikkona, että puolustusliiton on varauduttava siihen, että Ukrainan sota voi venyä kuukausien tai jopa vuosien pituiseksi.
Keskiviikkona Stoltenberg keskusteli myös Suomen ja Ruotsin ulkoministereiden kanssa erillisessä tapaamisessa.
Suomen tilanne jäsenyyttä ajatellen ”erinomainen”
Vaikka ulkoministerikokouksen virallisella asialistalla Suomen ja Ruotsin mahdolliset Nato-jäsenyydet eivät ole, kulisseissa asiasta takuulla keskustellaan.
Helsingin yliopiston valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä arvioi Suomen tilanteen mahdollisen jäsenyyden suhteen olevan ”erinomainen.”
– Kaikki valtionjohtomme tekemät tunnustelut ympäri maailman ovat olleet Suomen kannalta erittäin positiivisia, Särkkä sanoo.
Puntarissa myös EU:n poliittinen yhtenäisyys
Stoltenberg on sanonut olettavansa, että kaikki Naton 30 jäsenmaata toivottaisivat Suomen ja Ruotsin tervetulleiksi Natoon. Myöskään Särkkä ei usko ainoankaan Nato-jäsenen asettuvan poikkiteloin, jos Suomi laittaisi hakemuksen menemään.
– Kuitenkin suurin osa Natomaista on EU-maita ja tässä nyt punnitaan myös EU:n poliittinen yhtenäisyys.
Yksittäisinä epävarmoina valtioina on nostettu esiin esimerkiksi Turkki ja Unkari. Särkän mukaan Turkki on sitoutunut Naton operaatioihin ja sille on strategisesti tärkeää ylläpitää hyviä suhteita muihin Nato-maihin, kuten Yhdysvaltoihin.
– Sitten taas Unkarin vaakakupissa painaa enemmän EU-jäsenyys kuin sotaa edeltäneet suhteet Venäjän kanssa, Särkkä arvioi.
Katseet kääntyvät Madridiin
Suomen Nato-juna nytkähtää kohti seuraavaa pysäkkiä pääsiäisviikolla, jolloin hallituksen odotetaan tuovan eduskuntaan päivitetyn ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on todennut, että Suomen on tehtävä ratkaisu Nato-jäsenyydestä kevään aikana.
Kesäkuussa järjestetään Naton huippukokous Madridissa, jossa on tarkoitus hyväksyä puolustusliiton uusi strateginen konsepti. Siihen sisältyy Naton perustehtävien ja maantieteellisten painotusten arviointi sekä uhkien priorisointi.
Särkkä uskoo, että kokouksessa nähdään myös Suomen tärkeä merkkipaalu.
– Pidän todennäköisenä sitä, että Suomen jäsenyyshakemus tullaan siellä käsittelemään. Kaikki merkit ilmassa nyt osoittavat siihen, kun vauhti on viime viikkojen aikana kiihtynyt, Särkkä perustelee.
Hakemuksen jättämistä seuraisi jäsenyysneuvottelut, jotka voivat viedä viikkoja tai kuukausia. Sen jälkeen Naton jäsenmaiden parlamenttien tulisi hyväksyä uusi jäsenmaa.
Hakemus voitaisiin hyväksyä aikaisintaan vuoden lopulla
Hakemuksen jättämisen ja hyväksymisen välistä jaksoa Särkkä kuvailee ”harmaaksi vaiheeksi.” Silloin Suomi ei olisi vielä Naton turvatakuiden piirissä.
– Mutta rivien välissä on ollut luettavissa, että yksittäiset suuret Nato-maat voisivat keksiä ylimenoajan ratkaisun, Särkkä kuvaa.
Yksittäisten valtioiden tarjoama turvatakuu voisi tarkoittaa esimerkiksi materiaalista apua kriisitilanteessa. Myös Stoltenberg vakuutti keskiviikkona, että Nato todennäköisesti löytäisi ratkaisun välimenoajan huoleen.
Särkkä arvioi, että Suomi voitaisiin hyväksyä Naton jäseneksi aikaisintaan vuoden loppupuolella.
Entä mitä tekisi Ruotsi, jonka pääministeri Magdalena Andersson on hiljattain alkanut puhua lämpimämpään sävyyn Nato-jäsenyydestä? Särkkä kuvailee Suomen ja Ruotsin roolien muuttuneen sitten 90-luvun: nyt Ruotsista on tullut peränpitäjä, joka seurailee Suomen linjaa.
– Ruotsin päätöksiä on vielä vaikea ennustaa. Mutta mikäli Ruotsi jättäytyisi Naton ulkopuolelle ja Suomi liittyisi, en usko, että se olisi Ruotsille optimaalinen ratkaisu.
Katso Iro Särkän haastattelu MTV Uutiset Livessä kokonaisuudessaan alla.
12:16
