Puhumisen tärkeydestä parisuhteessa on puhuttu paljon. Uusperheessä puolisoiden kommunikaatiolle on tavanomaistakin suurempi tilaus, koska monet vastausta kaipaavat kysymykset ovat arkoja – suorastaan tabuja.
– Rakastako sinä minun lapsiani yhtä paljon kuin omiasi? Kuinka tärkeä minä olen puolisoni lapsille? luettelee sipoolainen Heini Pensar esimerkkejä.
Jos asiat jäävät puhumatta, kriisi yllättää yleensä noin kolmen yhdessä vietetyn vuoden paikkeilla. Näin kävi myös Heini ja Johan Pensarin uusperheelle.
Uusperheisiin erikoistunutta asiantuntija-apua ei pääkaupunkiseudulta kuitenkaan löytynyt. Lopulta terapeutin avulla päästiin toteuttamaan harjoitus, jonka tapaista Pensar suosittelee lämpimästi kaikille uusperheen perustamista suunnitteleville jo ennen yhteen muuttamista.
– Siinä käytiin läpi perheen rakennetta ja rooleja. Kuka minä olen sinulle? Pensar kertoo.
Uudet vanhemmuussuhteet voivat tulla yllätyksenä
Uudet vanhemmuussuhteet muuttavat ja yllättävät uusperheen parisuhteen, todistaa myös perjantaina Itä-Suomen yliopistossa tarkastettu väitöskirja. Vuokko Malisen tutkimuksen mukaan kaksi päivää kestävä ennaltaehkäisevä tukiohjelma vaikutti uusparisuhteeseen myönteisesti. Tämä heijastui myös lasten hyvinvointiin.
Uusperheessä parisuhde muuttuu, kun mukaan tulee uusia vanhemmuussuhteita, jotka usein yllättävät uusparin. Äiti- tai isäpuolen rooli voi olla haastava, jos he eivät esimerkiksi tule toimeen lapsen biologisen vanhemman kanssa tai kasvatusmetodit poikkeavat toisistaan.
