Mainos

"Uusperheessä mennään rytinällä lapsiperhe-elämään" – tarve kahdenkeskeiseen aikaan suuri

Puhumisen tärkeydestä parisuhteessa on puhuttu paljon. Uusperheessä puolisoiden kommunikaatiolle on tavanomaistakin suurempi tilaus, koska monet vastausta kaipaavat kysymykset ovat arkoja – suorastaan tabuja.  

– Rakastako sinä minun lapsiani yhtä paljon kuin omiasi? Kuinka tärkeä minä olen puolisoni lapsille? luettelee sipoolainen Heini Pensar esimerkkejä. 

Jos asiat jäävät puhumatta, kriisi yllättää yleensä noin kolmen yhdessä vietetyn vuoden paikkeilla. Näin kävi myös Heini ja Johan Pensarin uusperheelle.  

Uusperheisiin erikoistunutta asiantuntija-apua ei pääkaupunkiseudulta kuitenkaan löytynyt. Lopulta terapeutin avulla päästiin toteuttamaan harjoitus, jonka tapaista Pensar suosittelee lämpimästi kaikille uusperheen perustamista suunnitteleville jo ennen yhteen muuttamista. 

– Siinä käytiin läpi perheen rakennetta ja rooleja. Kuka minä olen sinulle? Pensar kertoo. 

Uudet vanhemmuussuhteet voivat tulla yllätyksenä

Uudet vanhemmuussuhteet muuttavat ja yllättävät uusperheen parisuhteen, todistaa myös perjantaina Itä-Suomen yliopistossa tarkastettu väitöskirja. Vuokko Malisen tutkimuksen mukaan kaksi päivää kestävä ennaltaehkäisevä tukiohjelma vaikutti uusparisuhteeseen myönteisesti. Tämä heijastui myös lasten hyvinvointiin. 

Uusperheessä parisuhde muuttuu, kun mukaan tulee uusia vanhemmuussuhteita, jotka usein yllättävät uusparin.  Äiti- tai isäpuolen rooli voi olla haastava, jos he eivät esimerkiksi tule toimeen lapsen biologisen vanhemman kanssa tai kasvatusmetodit poikkeavat toisistaan. 

Uusperheessä elävät voivat kokea, etteivät he voi itse päättää asioista, vaan perheen päätöksiin vaikutetaan perheen ulkopuolelta.

Deittailuvaihe jää väliin

Heini Pensarin omassa uusperheessä suuri ahaa-elämys oli sen havaitseminen, että kyseessä on uusi ydinperhe. Se luo itse omat sääntönsä ja tapansa, mutta ei voi aina vaikuttaa niiden perheenjäsenten asioihin, jotka eivät asu pysyvästi saman katon alla 

Suhteet ex-miehiin ja -vaimoihin, lasten isiin ja äiteihin, eivät ole ainoa uusperheessä erikoishuomiota vaativa piirre. Toisin kuin perinteisessä ydinperheessä, jopa vuosien mittainen seurusteluvaihe jää väliin ennen perheenlisäystä. 

– Uusperheessä mennään suoraan rytinällä lapsiperhe-elämään, deittailuaikaa ei hirveästi ole, Pensar kertoo. 

Hänen mukaansa puolisoiden kahdenkeskisen ajan tarve onkin suuri ja halu sen järjestämiseen voi herättää ulkopuolissa jopa ihmetystä.  

– Uusperheiden lähipiirissä on paljon mielipiteitä. Neuvojen määrästä ei ole puutetta, laadusta on, Pensar sanoo. 

Kymmenesosa lapsiperheistä uusperheitä

Malisen tutkimus osoitti myös miesten kokevan itsensä naisia useammin ulkopuolisiksi uusperheessä. He myös kokevat naisia useammin entisten suhteiden vaikuttavan kielteisesti uuteen suhteeseen. 

Tutkimuksen perustana olevaan kaksipäiväiseen tukiohjelmaan osallistui 65 pariskuntaa.

Tilastokeskuksen mukaan vajaa kymmenesosa Suomen lapsiperheistä on uusperheitä. Uusperheiden Liiton mukaan uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on avio- tai avopuolisoiden ja heidän yhteisen lastensa lisäksi lapsi tai lapsia ainakin toisen puolison aiemmasta liitosta.  

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.