Venäjä hyökkää ympäri Ukrainaa, silti puhutaan operatiivisesta tauosta – asiantuntija kertoo, mitä se oikein tarkoittaa: "Harhautus on sodan taidetta" | MTV Uutiset
Venäjä hyökkää ympäri Ukrainaa, silti puhutaan operatiivisesta tauosta – asiantuntija kertoo, mitä tilanteesta ajattelee
Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Antti Paronen: "Ennen kaikkea taisteluilla selvitetään heikkouksia ryhmityksessä".AOP
Ukrainassa taistelevilla venäläisjoukoilla on käynnissä "operatiivinen tauko", kertoo amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW). Se ei kuitenkaan tarkoita taisteluiden väliaikaistakaan loppumista, vaan pikemminkin niiden luonteen muuttumista ainakin joksikin aikaa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi kuun vaihteessa osan sotilaistaan tarvitsevan lepoa sen jälkeen, kun Kremlin joukot olivat heinäkuun alkuun mennessä valloittaneet Luhanskin alueen Severodonetskin ja Lysytshankin kaupungit.
Tämä tulkittiin laajalti siten, että Venäjä siirtyy tilaan, josta käytetään sotilasarvioissa yleisesti nimitystä "operatiivinen tauko".
Pitkin viime viikkoa kuitenkin esimerkiksi juuri ISW ja muut sotaa seuraavat tahot raportoivat Venäjän hyökkäävän kaikilla rintamilla.
Tauko ei sellaisenaan tarkoitakaan taistelutoimien taukoamista, vaan kuvaa paremminkin operaation jatkamiseen vaadittavia toimia, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori, majuri Antti Paronen Twitterissä.
– Tällaisia venäläisten osalta ovat luonnollisesti taisteluissa kuluneiden joukkojen täydentäminen, huoltaminen ja eittämättä myös rintamavastuun vaihdot, Paronen katsoo.
– Tulevien hyökkäysedellytysten kannalta taas tulenkäytön suunnittelu sekä reservien varaaminen ovat tärkeässä asemassa, hän jatkaa.
Kosketus viholliseen ja jatkuvaa kulutusta
Taukojen puute raskaista taisteluista on todennäköisesti yksi vahingollisimmista Venäjän asevoimien henkilöstöä koskevista ongelmista Ukrainassa, arvioi Iso-Britannian puolustusministeriö Twitterissä.
Kun ennen sotaa spekuloitiin Venäjän hyökkäyksen todennäköisyydellä, nostivat esimerkiksi Suomessa sotilasasiantuntijat esille jo tuolloin sen tosiasian, että Venäjällä ei yksinkertaisesti ole riittävästi joukkoja Ukrainan-vastaisilla rajoilla laajaan hyökkäyssotaan.
Ukrainan pakotettua Venäjän luopumaan ajatuksesta valloittaa Kiova, heitti Kreml Pohjois-Ukrainassa sotineet joukkonsa nopeasti Itä-Ukrainan taisteluihin. Jo tuolloin tauon puutetta pidettiin asiantuntija-arvioissa ongelmana.
Kiovan suunnalta vetäytymisestä Lysytshankin valloitukseen ehti kulua kolme kuukautta ja saatavilla olevien tietojen valossa näyttää siltä, ettei Venäjä merkittävästi kierrättänyt sotilaitaan tuona aikana.
Nyt jonkinasteista lepoa on, hyökkäystoimien jatkumisesta huolimatta, ilmeisesti tarjolla. Itä-Ukrainan päätaistelualueella käynnissä olevilla operatiivisen tauon ajan taisteluilla on myös tarkoituksensa, Paronen toteaa.
– Pienimuotoisilla hyökkäyksillä pidetään kosketus viholliseen ja tulenkäytöllä kulutetaan sitä jatkuvasti. Ennen kaikkea taisteluilla selvitetään heikkouksia ryhmityksessä, Paronen sanoo.
Kumpi hyökkää ensin?
Viime kuukausien aikana taisteluita on pääosin käyty Itä- ja Etelä-Ukrainassa, joskin myös Koillis-Ukrainan Harkovan suunnalla on sodittu. Toisin kuin idässä, niin etelässä hyökkäämisestä on monin paikoin vastannut Ukraina, jonka vastahyökkäykset eritoten Hersonin alueella ovat työntäneet venäläisjoukkoja kauemmas.
Yleisesti arvioidaan, että Venäjän tulevan hyökkäyksen painopiste tulee olemaan Itä-Ukrainassa, todennäköisimmin suoraan Severodonetskista ja Lysytshankista länteen.
Viranomaiset ovat toivoneet Etelä-Ukrainassa asuvien kansalaistensa evakuoivan itsensä ja puolustusministeri Oleksi Reznikov sanoi brittilehti Timesin haastattelussa, että presidentti Volodymyr Zelenskyi on antanut käskyn vallata takaisin Venäjän miehittämät rannikkoalueet.
– Tällaiseen operatiivisen tauon jälkeinen hyökkäyksen painopiste kannattaa asettaa. Samalla harhauttaen puolustajaa jossakin, missä se on valmiimmillaan ottamaan vihollista vastaan. Harhautus onkin sodan taidetta, se on illuusio voimasta ja voimattomuudesta, Paronen jatkaa.
Venäjällä "toimiva resepti"
Vaikka Venäjän sotakone on edennyt Ukrainassa merkittävästi hitaammin kuin ennen sotaa arvioitiin, muistuttaa Parola, ettei Venäjällä välttämättä ole mitään syytä muuttaa Itä-Ukrainassa käytössä ollutta "toimivaa reseptiä".
– Seuraava operaation vaihe saattaa näyttää paljolti kuluneiden viikkojen taistelulta. Tulivalmistelun alettua se ei koskaan päätykkään, vaan pyrkii tuhoamaan puolustajaa sen koko ryhmityksen syvyydessä, Paronen selittää.
– Tämän jälkeen joukot, tappioita kokeneinakin, hyödyntävät tulivakutusta ja ottavat haltuunsa sen maa-alan minkä saavat, Paronen jatkaa.
Parosen mukaan on vaikea uskoa Venäjän "suurempiin, syviin läpimurtoihin". Näin eritoten siksi, että venäläisten joukkojen täydennykset eivät perustu edes osittaiseen liikekannallepanoon.
– Isossa asemassa hyökkääjällä ovat tulevassa vaiheessaan edelleen epäsuorantulen joukot ja koko operaation logistiikan onnistuminen. Seuraava vaihe osoittaneekin myös sen, mitä hyökkääjä on tästä sodasta oppinut ja miten se paikkaa heikkouksiaan, Paronen sanoo.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
