Aura Sallan mukaan julkisen sektorin on aika ravistella itsensä irti hallitsevista amerikkalaisista digituotteista.
Teknologiajätti Microsoftin digitaaliset tuotteet ovat arkipäivää monelle työtä tekevälle ihmiselle.
Pelkästään Microsoft Teamsilla on kuukausittain yli 320 miljoonaa käyttäjää ympäri maailmaa, ja sitä käyttävät monien yritysten lisäksi erinäiset julkisen sektorin organisaatiot.
Voidaankin sanoa, että Suomi, Eurooppa ja lähes koko maailma ovat erittäin riippuvaisia Microsoftin tarjoamista palveluista.
Jos europarlamentaarikko Aura Sallalta (kok.) kysyy, vastaus on ei.
– On ensisijaisen tärkeää, että vaihdetaan Microsoft pois julkiselta sektorilta, hän linjaa.
Salla nostaa esiin viime keväänä ilmenneen tapauksen, jossa Microsoft sulki kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjän työsähköpostin määräyksestä. Syynä tähän oli se, että se antoi .
Tämän jälkeen ICC päätti vaihtaa ohjelmistonsa eurooppalaiseen vaihtoehtoon.
– Tämä tapaus kertoo meille minkälainen "killswitch" amerikkalaisilla yrityksillä on eli käytännössä mahdollisuus katkaista meiltä pääsy kriittiseen infrastruktuuriin. Sitä ovat satamat ja rautatiet, mutta myös teknologia, Salla kertoo.
Microsoftin palvelut kallistuvat tulevaisuudessa huomattavasti. Tämä Aura Sallan mukaan huolestuttava merkki.STELLA Pictures / ddp
Ulos Microsoftista ja veroeurot Eurooppaan
Europarlamentaarikko vaatii, että EU:n ja Suomen on lopetettava Microsoftin käyttö ainakin julkisella puolella turvallisuutensa parantamiseksi. Jos Microsoftin tuotteet korvattaisiin eurooppalaisilla, jäisivät veroeurotkin Eurooppaan.
– EU:lla on olemassa julkisten hankintojen direktiivi, eli mahdollisuus siihen, että julkisella puolella valittaisiin eurooppalaista.
– Vastaus tulee toki olemaan, että "on vaikea irtaantua", koska meillä on kyberturvallisuuspaketit, pilvipalvelut ja softaa, jota käytetään joka päivä, hän jatkaa.
Sallan mukaan huomionarvoista on myös se, että Microsoft on aikeissa nostaa palveluiden lisenssihintoja peräti 20-30 prosenttia. Sallan mukaan samalla rahalla pyörittäisi keskikokoisen sairaalan toimintoja Suomessa.
– Käytännössä kaikki nämä eurot siirretään Yhdysvaltoihin, jotka pystyvät milloin tahansa katkaisemaan pääsyyn kriittiseen infrastruktuuriin. Kun katsoo, missä tilassa meidän julkinen sektori tällä hetkellä on, kyllä nämäkin eurot tarvittaisiin.
Teams on tärkeä sovellus monelle työtä tekevälle myös Suomessa.
"Se joka hallitsee teknologiaa, hallitsee koko maailmaa"
Maailman kymmenen suurimman teknologiayrityksen joukosta peräti kahdeksan on amerikkalaisia. On siis ilmiselvää, kenelle valta keskittyy teknologian, tekoälyn, sosiaalisen median ja internetin valtatiellä.
Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen näkee, että amerikkalaisilla on teknologiasta ja digipalveluista vahva yliote koko maailmasta.
– Se joka hallitsee teknologiaa, hallitsee koko maailmaa, hän toteaa.
Tämä valta tuo mukanaan mahdollisuuden urkkia ja puuttua muiden maihin asioihin. Suuri määrä niin yritysten kuin henkilökohtaisestakin tärkeästä datasta sijaitsee pilvipalveluissa. Pilvipalvelut kuuluvat aina jollekin osapuolelle.
– Se joka hallitsee pilvipalveluita ja pääsee meidän tiedostoihin pilvessä, sillä on myös urkintamahdollisuus.
– Nämä yritykset voivat katsoa esimerkiksi tarjouskilpailuja, mihin eurooppalaiset ovat osallistumassa. He voivat katsoa mitä tahansa, joka katsotaan kansallisen turvallisuuden kannalta Yhdysvalloille tärkeäksi asiaksi, Järvinen nostaa esimerkkinä.
Microsoft on monella tapaa tärkeä osa eurooppalaisten kriittistä infrastruktuuria, mutta esimerkiksi somepalveluiden, kuten esimerikiksi Metan ja Tiktokin osalta näin ei kuitenkaan Aura Sallan mukaan ole.
– Jos meiltä katkaistaan pääsy esimerkiksi Metan tuotteisiin, yhteiskunta ei siitä vielä halvaannu. Tässä on iso asia kuitenkin se, että tässä siirretään meidän eurooppalaista käyttäytymisdataa jatkuvasti Metalle ja Tiktokille, Salla kertoo.
– Tästä pitää ollaa huolissaan, Salla jatkaa.
Mitä ne eurooppalaiset vaihtoehdot sitten ovat?
Mitä ne eurooppalaiset vaihtoehdot Microsoftin palveluille sitten olisivat?
Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen ei näe ongelmana, etteikö Euroopasta löytyisi vaihtoehtoisia palveluita esimerkiksi Microsoft 365 -paketin Word, Excel ja Powerpoint -tyyppisille sovelluksille.
Hän kertoo käyttävänsä niitä aktiivisesti myös itse.
– Jos ajatellaan toimistosovelluksia, meillä on Libreoffice (ilmainen), ollut saatavilla jo parikymmentä vuotta. Se toimi ennen Open Office -nimellä, lukee ja kirjoittaa office-tiedostoja. Sitten on Linuxin Zorin OS. Linux on suomalaista ideaa 90-luvun alusta ja Zorin on taas irlantilaisen firman tekemä kaupallinen versio Linuxista, jonka saa myös ilmaiseksi, vain lisäosat maksaa, Järvinen luettelee esimerkkeinä.
– Kaikki on saatavissa eurooppalaisina, jopa suomalaisina. Me tarvitaan nyt investointia ja uudenlaista ajattelua nyt sen tilanteen edessä.
Eurooppalaisia vaihtoehtoja digitaalisille vaihtoehdoille pääsee katsastamaan muun muassa European alternatives -nettisivulta.
Katso yläpuolelta löytyvältä videolta koko haastattelu.