Lievittääkö metsässä kulkeminen stressiä? Sitä tutkitaan nyt pääkaupunkiseudulla – koehenkilöt istuvat 15 minuuttia metsässä

Koehenkilöt istuvat keskellä metsää Helsingin keskuspuistossa. Tutkimuksessa selvitetään, millaiset metsät palauttavat parhaiten stressistä.

– Me tutkimme tässä lähinnä metsänhoidon vaikutusta. Tutkimuksessa on mukana yksi täysin luonnontilainen metsä ja sitten on kolme jollain tavalla hoidettua metsää. Meitä kiinnostaa, onko sillä metsätyypillä mitään merkitystä ihmisen elpymiseen, selittää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Jenni Simkin.

Vaihtelevat metsäalueet miellyttävät 

Koehenkilöt vastaavat mielialaansa koskeviin kysymyksiin ennen ja jälkeen jokaisen metsäkokemuksen. Istumisen lisäksi koemetsissä kävellään ja tarkkaillaan ympäröivää luontoa. Vaikka tutkimustuloksia ei vielä ole, on selvää, että ihmisten lempimetsät ovat erilaisia.

– Pakene ja piiloudu -metsä eli siis ei liian tiheä, enemmän savannityyppinen eli se ei saa olla sellainen, että jää tukastaan kiinni oksiin, kuvailee Anna Rusthollkarhu lempimetsänsä ominaisuuksia.

Suomalaisten metsämieltymyksissä on myös paljon yhteisiä piirteitä.

– Yksilöllisiä eroja on, mutta keskimäärin ihmiset pitävät isohkoista metsäalueista, joissa on maisemallista vaihtelua. Vesistö tai vesialue lisää yleensä alueen arvoa. Reitit ja opasteet puolestaan lisäävät turvallisuuden tunnetta, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Liisa Tyrväinen.

Metsäkäynti ehkäisee sairauksia 

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu metsässä liikkumisella olevan monenlaisia terveyshyötyjä: mieliala paranee, verenpaine laskee, keskittymiskyky kohenee. Parhaimmillaan luonto on sairauksien ennaltaehkäisijänä. Metsässä pitää kuitenkin oleskella säännöllisesti, jotta terveyshyödyt toteutuvat.

– Kaupunkiluontoalueilla pitäisi piipahtaa pari kolme kertaa viikossa puoli tuntia. Samanlainen hyöty saadaan siitä, että käydään pari kolme kertaa kuukaudessa kaupungin ulkopuolisella luontoalueella, sanoo Tyrväinen.

Luontoreseptit laajempaan käyttöön

Luonnon terveyshyötyjä hyödynnetään Suomessa vielä vähän.

– Jos tässä sote-uudistuksessa siirrytään vakavasti sairauksien parantamisesta sairauksien ennaltaehkäisyyn, silloin ollaan melko lähellä sitä, että luontoa määrätään ihmisille lääkkeeksi. Mikään ei estä kuntia ottamasta tietoa luonnon terveysvaikutuksista paremmin käyttöön, huomauttaa Tyrväinen .

Meneillään olevan tutkimuksen tuloksista on hyötyä esimerkiksi kaupunkimetsien hoidon suunnittelussa.

– Lähinnä metsänhoidossa. Odotamme vastauksia siihen, millä tavalla metsää voisi hoitaa niin, että se olisi virkistysarvoiltaan rikkaampi, pohtii Jenni Simkin.

Kun kaupunkirakenne tiivistyy, lähimetsien merkitys kaupunkilaisten terveydelle ja hyvinvoinnille kasvaa entisestään.