Retkeilyn suosio kovassa kasvussa – yllättävä ryhmä innostui luonnosta

Repoveden kansallispuisto Kouvolassa on yksi Etelä-Suomen suosituimmista retkeilykohteista. Kävijämäärät ovat yli seitsenkertaistuneet reilun kymmenen vuoden aikana.

– Repoveden kansallispuiston perustamisvuonna 2003 kävijöitä oli 20 000, viime vuonna 150 000 ja tänä vuonna varmasti vielä vähän enemmän, kertoo puistonhoitaja Aarno Tervonen Metsähallituksesta.

Uutena ilmiönä myös nuoret ovat kasvavassa määrin innostuneet luonnossa liikkumisesta. Ilmiö on tuttu niin retkeilyvälinekaupassa kuin kansallispuistoissakin.

– Täällä on ihan parin vuoden sisällä alkanut pyöriä selvästi enemmän nuoria, jotka ovat oikeasti innoissaan. Jopa kaksikymppisestäkin näyttää tulevan sellainen retkeilijä ja vaeltelija, kertoo retkeilytarvikevastaava Jesse Volkoff Vantaan Scandinavian Outdoor-myymälästä.

Tutkittua tietoa nuorten määrän kasvun syistä ei vielä ole, mutta sosiaalisen median uskotaan yleisesti olevan osasyynä.

– Nuoret nauttivat täällä olosta ja jakavat sitten kokemuksiaan Facebookissa ja muualla sosiaalisessa mediassa ja varmasti sitä kautta sitten jakavat myös retkeilykulttuuria muille nuorille ja kanssaihmisille, Aarno Tervonen toteaa.

Luonnonvarakeskus Luken kokoamassa retkeilyn tulevaisuutta pohtivassa asiantuntijaraportissa lueteltiin retkeilyn suosion kasvun syiksi koko väestössä mm. lajien kirjon kasvu, tietoisuuden lisääntyminen luonnossa liikkumisen terveyshyödyistä ja lisäksi nykyihmisten tarve nopealle virkistäytymiselle.

– Paljon tulee kyselyjä siitä, mitä siellä kansallispuistossa voisi tehdä kolmessa, neljässä tunnissa, kertoo puistonhoitaja Tervonen.

Kasvavat kävijämäärät asettavat myös haasteita

Yleisintä luonnossa liikkuminen on Luonnonvarakeskuksen mukaan lähiluonnossa, mutta moni suuntaa päiväretkelle tai pidemmäksikin aikaa palveluiden äärelle kansallispuistoihin. Kasvuluvut ovat kovia.

– Tänä vuonna neljästäkymmenestä kansallispuistosta kolmessakymmenessäneljässä on kävijämäärissä selvää kasvua, kertoo Metsähallituksen puistonhoitaja Aarno Tervonen.

Kävijämäärien kasvu näkyy konkreettisesti myös luonnossa. Polkuja joudutaan reitittämään uudelleen ja paikoin tukemaan ja päällystämään karikkeella.

Polttopuiden menekki on sekin kasvanut, nykyisin yhä useampi joutuu tai pääsee tekemään polttopuunsa isommista rangoista, muutoin puuhuolto ei enää toimisi. Yksi lieveilmiö on puistonhoitajan mukaan niin kutsuttujen villien tulien sytyttäminen, eli nuotion poltto muualla kuin tulentekoon osoitetuilla paikoilla. Myös varusteissa on aika ajoin puutteita, muistaapa puistonhoitaja kohdanneensa ulkomaalaisen retkeilijän tulleen polulla vastaan korkokengissä.

Tarkempaa tietoa retkeilyn trendeistä on luvassa kolmen vuoden kuluttua, kun Luonnonvarakeskus toteuttaa kymmenen vuoden välein tehtävän suurselvityksensä suomalaisten luonnossa liikkumisesta.