Tänä vuonna norppakannan koon arvioimista ovat vaikeuttaneet viime talven huonot pesintäolosuhteet.
Metsähallituksen suojelubiologin Jouni Koskelan mukaan epävakaa säätila on voinut vaikuttaa siihen, että verkkoja ei ole vielä laskettu vesille.
– Jos olisi normaali aurinkoinen kesäpäivä, niin verkkoja voisi olla enemmän, hän sanoo.
Viime kesänä ensimmäinen ilmoitus tuli Koskelan mukaan alle vuorokaudessa rajoitusten päättymisestä.
– Toki tilanne muuttuu. Odotamme pelonsekaisin tuntein ensi viikonloppua.
Koskelan mukaan kalastajien toiminnassa on eroja. "Eteläsuomalainen mökkeilijä" voi olla verkkojen suhteen huolimattomampi, kun taas ammattikalastajat osaavat varoa norpan pesimäalueita.
– Ammattikalastajissa on myös vähemmän verkkokalastajia. He ovat enemmän rysäkalastajia tai käyttävät troolia tai nuottaa, hän kuvailee.
Kymmeniä kuutteja hukattu laskennassa
Viime vuonna norppakannan todettiin jälleen kasvaneen. Tämän kevään laskennan perusteella on Koskelan mukaan vaikea arvioida nykytilannetta.
Leuto ja vähäluminen sekä -jäinen talvi on ollut norppien pesinnän kannalta hankala.
– Löysimme noin 40 kuuttia, joista 10 oli kuollut. Todellinen kokonaismäärä lienee kuitenkin 80-90 yksilön luokkaa, Koskela sanoo.
– Kadonneiden kohtalosta ei ole tietoa, ovatko ne joutuneet petojen syömäksi vai ovatko edelleen jossain pesässä.
Viimeisen viiden vuoden aikana norppakanta on kasvanut Koskelan mukaan nejän prosentin vuositahtia, mikä tarkoittaa 10-15 uutta yksilöä vuodessa.
Selkeät ohjeet sairaiden yksilöiden hoitoon
Tänä kesänä Metsähallitus on julkaissut ensimmäistä kertaa ohjeet sairaiden ja vammautuneiden saimaannorppien hoitamiseksi. Asiaan ovat Koskelan mukaan vaikuttaneet viime kesän kokemukset.
– Meidät yllätettiin niin sanotusti housut kintuissa, sillä jouduimme hoitamaan useita huonokuntoisia norppia. Lääkäri antoi ehkä antibioottipiikin, mutta pitkäaikaista hoitosuunnitelmaa ei ollut, Koskela kertoo.
– Viime kesästä opimme, että jos norpan tilannetta seurataan, niin meillä on mahdollisuus hoitaa se kuntoon.
Viime kesänä otsikoihin nousi erityisesti Korkeasaareen pelastetun kuutin kohtalo. Topiakseksi ristitty kuutti löydettiin loukkaantuneena, mutta saatiin hoidettua kuntoon. Eläin menehtyi kuitenkin myöhemmin eläintarhassa ilmenneihin oireisiin.
– Lisäksi yksi kuutti hoidettiin kuntoon Puumalassa. Eläin tervehtyi, ja lähti siitä omille teilleen, Koskela lisää.
Ensisijaista Koskelan mukaan on tarkkailla rauhassa norpan käyttäytymistä, jos epäilee eläimen kuntoa.
– Jos eläin ei liiku 15 minuuttiin, niin tulee soittaa Metsähallitukselle. Asiantuntija tulee paikalle ja kutsuu eläinlääkärin, minkä jälkeen aloitetaan ensiapunesteytys ja ruokkiminen, Koskela kuvaa.
Metsähallituksella on käytössä aitaus, joka voidaan pystyttää tarvittaessa nopeasti lähelle löytöpistettä. Tämän jälkeen norpan kuntoa seurataan.
– Eläinlääkäri käy päivittäin, ja on myös vapaaehtoisia, jotka tarkkailevat tilannetta, Koskela sanoo.
Ajatus on, että oikealla ensiavulla eläin päästetään mahdollisimman pian takaisin elinympäristöönsä.
Harkintaa verkkokalastukseen
Koskelan mukaan verkkokalastajille tulee edelleen yllätyksenä, että norppa voi jäädä pyydyksiin, vaikka tietäisivätkin, että kyse on norpan pesintäalueesta.
– Vetoaisin, että jos tietää, että kuutteja on lähellä, niin pidättäytyisi silloin verkkokalastuksesta. Saman toiveen on esittänyt myös ympäristöministeri Krista Mikkonen, Koskela tiivistää.