Tänä vuonna talvi on poikkeuksellisen hyvä saimaannorpan pesinnälle, kertoo Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela.
Saimaannorpalle kylmä ja luminen talvi on erityisen tärkeä, sillä se synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa pesään helmikuun ja maaliskuun taitteessa. Lumipesä suojaa kuutteja petoeläimiltä ja pakkaselta
– On ruhtinaallisen hyvät pesintäolosuhteet nyt saimaannorpalla. Norpille riittää joko luonnonkinosta tai apukinoksia koko Saimaalla, Koskela kertoo STT:lle.
Vanhan legendan mukaan saimaannorppa synnyttää ensi perjantaina vietettävän Nestorin-päivän aikoihin.
Tilannetta parantaa entisestään se, että pitkän ajan sääennusteissa ei ole odotettavissa lämpimiä jaksoja. Näin ollen pienet kuutit ovat turvassa rannoille rakennetuissa lumipesissä kriittisimmät ajat.
– Juuri sen kuutin imetysajan lumitilanne on hyvä, ja siellä lumiluolan sisällä imetyksellä on parhaat mahdolliset olosuhteet onnistua, Koskela kertoo.
Muutos on valtava verrattuna viime talveen, joka oli erittäin leuto ja huono norpan pesinnälle. Viime vuonna pesään kuolleita kuutteja löydettiin kymmenen, joista ainakin kuusi oli joutunut petoeläimen hampaisiin. Vuotta aiemmin pesäkuolleita kuutteja löydettiin vain yksi.
Luotettavaa pesälaskentaa ei pystytty viime vuonna tekemään leudon talven takia. Pesään kuolleita kuutteja oli siis todellisuudessa enemmän, Koskela kertoo.
Ympäristöjärjestö WWF Suomi julisti saimaannorpan pesärauhan alkaneeksi aiemmin tällä viikolla.
Pesintäolosuhteet vaikuttavat kuuttien selviytymiseen
Erittäin uhanalaiseksi luokiteltuja saimaannorppia on arvioitu olevan yhteensä noin 420–430 yksilöä koko Saimaalla. Saimaannorppa on yksi harvoista makeassa vedessä elävistä hylkeistä.
Saimaannorppia on syntynyt viime vuosina 80–90 kuuttia per talvi. Epäonnistuneen pesälaskennan takia viime vuonna löydettiin vain 43 kuuttia, mutta todellisuudessa kuutteja arvioitiin syntyneen edellisvuosien verran, Koskela kertoo.
Koskelan mukaan huonoina vuosina pesäkuolleisuus voi olla 20–30 prosenttia syntyneistä kuuteista. Jos lunta on riittävästi, pesäkuolleisuus on noin viisi prosenttia. Tämä tarkoittaisi, että 90 syntyneestä kuutista kuolisi vain noin viisi kuuttia.
Norpalle suotuisa talvi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuutteja syntyisi Saimaalla aiempaa enemmän.
– Kuutteja syntyy siitä huolimatta, minkälaiset pesintäolosuhteet ovat. Tänä talvena syntyneet kuutit on laitettu alulle vajaa vuosi sitten. Tämän talven olosuhteet vaikuttavat näiden kuuttien selviytymiseen, mutta eivät lukumäärään, Koskela selventää.
Metsähallituksen toiveena on, että tänä keväänä päästäisiin tekemään myös luotettava pesälaskenta. Pesälaskennassa tehdään samalla arvio norppakannasta.
Lue myös: Norpat jonottavat Saimaalla apukinoksiin, jotta pesintä onnistuisi – uhanalainen eläin on riippuvainen ihmisen avusta, mutta suojelutoimet jakavat mielipiteitä
Tänä vuonna vain 71 apukinosta
Poikkeuksellista tänä talvena on myös se, että lunta on enemmän eteläisellä kuin pohjoisella Saimaalla, Koskela kertoo.
– Lappeenrannan seudulla apukinoksia ei tarvinnut tehdä juuri ollenkaan. Joensuu on yleensä lumisin, mutta nyt Etelä-Suomen lumisateet ylsivät Lappeenrannan ja Puumalan seuduille.
Helmikuun puoleenväliin mennessä norppien pesintää varten kolattiin yhteensä 71 apukinosta, joista valtaosa on Savonlinnan pohjoispuolella. Esimerkiksi viime talvena apukinoksia tehtiin yli kaksinkertainen määrä, ja tavoitteena oli kolata jopa yli 300 kinosta.
Tämän vuoden apukinokset olivat lopulta varman päälle pelaamista, sillä lunta on tullut lisää myös Pohjois-Saimaalla.
– Nämä lumisateet ja tuiskut ovat parantaneet luonnonkinosten tilannetta koko Saimaalla, Koskela sanoo.Hyvän lumitilanteen lisäksi Saimaan vedenpinta on norpalle suotuisa. Koskelan mukaan vedenpinnan vaihtelua ei juurikaan ole pesinnän aikaan.
– Norpan pesä on rannassa. Silloin kun vedenpinta vaihtelee, jää katkeilee siinä ja tulee rantarailo juuri siihen pesän kohtaan. Tänä vuonna sekin on kohdallaan, Koskela sanoo.
Sairaat norpat hoidetaan jatkossa löytöpaikalla
Viime kesänä Metsähallitus pystytti ensimmäistä kertaa koeaitauksen sairaana tai vammautuneena löytyneen saimaannorpan hoitoon.
Tarve aitaukselle tuli, kun kesällä 2019 mökkirantoihin ajautui useita huonokuntoisia norppia. Kuuluisaksi nousi Topias-norppa, joka lopulta kuljetettiin hoitoon Korkeasaaren eläintarhaan, missä se myöhemmin yllättäen kuoli.
Koskela kertoo, että viime kesä oli siinä mielessä onnellinen, ettei yhtään sairasta norppaa tullut hoidettavaksi. Metsähallitus kokosi hoito-oppaan sekä peräkärryn, jossa aitaustarvikkeet ovat valmiina siirrettäväksi norpan luo.
– Kun tulee akuutti tilanne, peräkärry lähtee sinne, ja sairas norppa hoidetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman lähellä löytöpaikkaa. Aitaus laitetaan rantaan ja hoitotoimenpiteet tehdään siellä, Koskela kertoo.
Lue myös: MTV esittelee Suomen maailmanperintökohteet, jollaiseksi ehdotetaan nyt norppasaaristoja – valinta lisäisi resursseja myös suojeluun
Kalastusrajoitukset pysynevät samankaltaisina
Petojen ja ilmastonmuutoksen lisäksi saimaannorppaa uhkaavat myös kalanpyydykset.
Viime vuonna Metsähallituksen tietoon tuli kalanpyydyksiin kuolleita norppia kolme, joista yksi löydettiin heinäkuussa. Edellisenä vuonna niitä kuoli Metsähallituksen tietojen mukaan seitsemän, joista viisi oli heinäkuussa verkkoihin jääneitä kuutteja.
Saimaannorpan suojelemiseksi on luotu kalastusrajoitusalue, missä verkkokalastus on kielletty huhtikuun puolestavälistä kesäkuun loppuun asti. Maa- ja metsätalousministeriön nimittämä työryhmä ehdotti tammikuussa rajoitusalueen laajentamista, mutta oli erimielinen verkkokiellon jatkamisesta heinäkuulle asti. Muikkuverkkojen kielto oli toinen asia, josta ryhmä ei päässyt yhteisymmärrykseen.
Ympäristöjärjestöt ja Itä-Suomen yliopiston norppatutkijat olivat sekä heinäkuun verkkokalastuskiellon että muikkuverkkojen kiellon kannalla. Esityksen mukaan rajoitukset näissä jatkuisivat kuitenkin ennallaan.Esitys seuraavien viiden vuoden suojelutoimista on nyt lausuntokierroksella. Lopullisia päätöksiä odotetaan keväällä.