Metsähallitus haluaisi pidentää Saimaan verkkokalastuskieltoa heinäkuulle. Viraston mukaan kalastajiin vetoaminen ei ole oikea tapa suojella norppia.
Metsähallituksen tietoon on tullut tänä vuonna viisi kalanpyydyksiin hukkunutta saimaannorppaa. Hukkuneiden norppien todellinen määrä voi kuitenkin olla Metsähallituksen mukaan jopa kolminkertainen.
Norppien kuolemista tehdyn tutkimuksen perusteella pyydyksiin hukkuu todennäköisesti 13–15 norppaa vuosittain. Kaikki kuolemat eivät tule viranomaisten tietoon.
Norppakanta puolestaan kasvaa vuosittain noin 18 yksilöllä.
– Onhan se valtava lovi ja hidaste kannan elpymiseen, Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila sanoo STT:lle pyydyskuolemista.
Verkkokalastuskielto on Saimaalla voimassa huhtikuun puolestavälistä kesäkuun loppuun. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) suosittelee kuitenkin välttämään verkkokalastusta heinäkuussakin, koska kuutit ovat edelleen pieniä ja sotkeutuvat verkkoihin isoja norppia helpommin.
– Tuntuu aika kovalta vastuun siirrolta, että päättäjät eivät ole rohjenneet pidentää verkkokalastuskieltoa, vaan vetoavat kalastajiin, Auttila sanoo.
Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta norppien kohtaloksi koituvat lailliset pyydykset.
"Se näkyy näistä kuolinluvuista"
Saimaan kalastusrajoituksia koskeva, viisi vuotta voimassa oleva asetus päättyy ensi vuoden keväällä. Edellisellä kerralla kalastusrajoitusaluetta kasvatettiin, mutta verkkokalastuskiellon ajankohta pidettiin ennallaan.
Edellisen hallituksen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoi päätöksen synnyttyä, että oli perusteltua pitää asetus melko entisenlaisena, koska se on toiminut hyvin. Leppä perusteli tätä muun muassa sillä, että norpan suojelustrategian mukainen 400 saimaannorpan välitavoite saavutettiin kuusi vuotta etuajassa.
Asetus viivästyi, koska kalastuskiellosta ei ollut löytyä yhteisymmärrystä. Silloinen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) esitti verkkokalastuskiellon ulottamista heinäkuulle. Tätä toivoo myös Metsähallitus. Auttilan mukaan nykyinen rajoitusaika ei riitä.
– Kyllähän se näkyy näistä kuolinluvuista.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa luvataan turvata suomalaisia luontoarvoja. Tähän kuuluu hallitusohjelman mukaan saimaannorppakannan kasvun edellytysten turvaaminen.
MMM valmistelee uutta asetusta kalastusrajoituksille. Ministeriöstä ei annettu STT:lle haastattelua. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoi ministeriön viimeisintä norppakuolemaa koskevassa tiedotteessa alkuviikolla, että jokainen vastaava tapaus on surullinen. Essayahin mukaan kalastajilta vaaditaan norppavesillä erityistä tarkkuutta.
Kuutit sotkeutuvat muikkuverkkoihin
Auttilan mukaan on tyypillistä, että norppia jää satimeen pyydyksiin, kun verkkokalastuskielto päättyy. Metsähallitus sai heinäkuun alkupuolella kaksi ilmoitusta Pihlajavedellä verkkoihin hukkuneista kuuteista. Molemmilla verkoilla sai kalastaa kalastusrajoitusalueella.
Tätä ennen Metsähallitus kertoi saaneensa tiedon Saimaan Haukivedellä kalastusverkkoon kuolleesta kuutista. Lisäksi kesäkuussa löydettiin sekä luvattomaan katiskaan että avorysään kuolleet norpat.
Verkkokalastuskiellon pidentämistä perustelee Auttilan mukaan se, että tutkimuksen mukaan saimaannorppien kalanpyydyksiin kuolemisen riski on suurin 15 ensimmäisen elinkuukauden aikana.
– Kalanpyydyskuolleisuutta on teknisesti helppo pienentää. Jos ei olisi vaarallisia pyydyksiä, silloinhan kalanpyydyskuolleisuutta ei tapahtuisi, Auttila sanoo.
Saimaannorppa on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Sen kanta on noin 500 yksilöä. Tänä vuonna kuolleita saimaannorppia on tullut Metsähallituksen tietoon yhteensä 33 kappaletta. Kalanpyydyksiin norppia on kuollut viime vuosina muutamasta norpasta lähes kymmeneen norppaan vuosittain.