Sinilevän määrä on vähentynyt myös järvialueilla, joilla on tehty vesistönsuojelullisia toimia.
– Jäälinjärvi Oulussa on tästä hyvä esimerkki. Valuma-alueilla tehtyjen toimenpiteiden avulla ravinnekuormitusta vesistöön on saatu vähennettyä, joten siellä ei enää juurikaan esiinny sinilevää.
Myös Uudellamaalla Tuusulanjärvellä on saatu vähennettyä sinilevää kunnostustoimilla, kuten kosteikolla, jolla on pystytty pidättämään maatalousalueilta tulevia ravinteita, Karjalainen lisää.
Sääolosuhteilla vaikutusta levämääriin
Yleensä sinilevää havaitaan eniten heinä-elokuussa. Jos kevät on lämmin, se luo sinilevälle otolliset kasvuolosuhteet jo kesäkuussa.
– Sinilevän määrä vaihtelee vuosittain. Kesällä voi olla hyvinkin lämmin ajanjakso, jolloin sinilevän massaesiintymiä ei ole paljon, jos sitä ennen ei ole satanut pitkään aikaan eikä valuma-alueilta ole päätynyt ravinteita vesistöön.
Matalilla järvillä myös tuuli voi vesimassaa sekoittaessaan nostaa pohjan ravinteita pintaan. Lisäksi pintaveden lämpeneminen edistää sinilevien kasvua.
Sinilevähavaintoja on tehty viime viikolla keskimääräistä enemmän edellisten vuosien seurantajaksoon verrattuna. Siihen ovat vaikuttaneet juuri alkukesän sateet ja tuulet sekä sen jälkeen saapunut lämpöaalto.
Karjalaisen mukaan sinilevähavaintojen määrä on tällä viikolla järvillä hieman vähentynyt, mutta sinilevät voivat jälleen runsastua, jos tulee runsaita sateita tai tuuliset olosuhteet.
Syinä ravinnekuormitus ja ilmastonmuutos
Sinilevien määrään vaikuttavat vesistöihin vuosien varrella esimerkiksi teollisuudesta ja hajakuormituksesta kertynyt fosfori- ja typpikuorma, Karjalainen sanoo.
Nykyään kuormitusta tulee eniten maa- ja metsätaloudesta. Niissäkin on hyviä keinoja, joilla vesistöihin pääsevien ravinteiden määrää voidaan vähentää.
– Merellä ja rehevöityneissä järvissä sinilevien lisääntymiseen vaikuttaa muun muassa vähähappisissa olosuhteissa pohjasta vapautuva sisäinen ravinnekuormitus.
Karjalainen tarkentaa kuitenkin, että sisäisen kuormituksen on alun perin aiheuttanut ulkoinen kuormitus.
Ravinteita vesistöissä lisäävät ojitukset, avohakkuut, maanmuokkaukset ja rakentaminen. Kuormitusta voidaan pienentää rakentamalla vesiensuojelurakenteita, kuten kosteikkoja ja pintavalutuskenttiä sekä jättämällä vesistöjen ympärille suojavyöhykkeitä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa sinilevän lisääntymiseen siten, että lämpötilan nousu ja sateisuuden lisääntyminen voivat lisätä sinilevän kasvulle suotuisia olosuhteita.
Keppitesti paljastaa sinilevän
Helpoin keino testata, onko kyseessä sinilevä, on tehdä rannassa keppitesti. Jos levää pystyy nostamaan kepillä vedestä, se on jotain muuta kuin sinilevää.
Myös lasitestiä voi kokeilla. Siinä vettä otetaan juomalasiin ja seisotetaan tunti. Jos hiukkaset nousevat pintaan, kyseessä on todennäköisesti sinilevä.
Sinilevä on syanobakteeri, joka voi aiheuttaa iho-oireita, pahoinvointia, ripulia ja oksentelua. Lisäksi se voi aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita, kuten päänsärkyä. Mahdollisesti sinilevä voi vaikuttaa hermostoon myös pidempiaikaisesti ja aiheuttaa muun muassa maksaoireita.
Sinilevä voi aiheuttaa oireita ihmisille ja eläimille.
– Jos vedessä on sinilevää, pienet lapset ja kotieläimet tulisi pitää kaukana vedestä. Sinilevää sisältävää vettä ei saa myöskään käyttää löylyvetenä tai pesuvetenä.
Ajankohtaista sinilevätilannetta voi seurata Vesi.fi -palvelun kautta.
