Helteistä huolimatta sinilevät eivät vielä ole pahemmin kiusanneet uimareita merenrannassa. Avomerellä levälauttoja kuitenkin jo on ja sopivalla tuulella ne voivat ajautua rannoille. Jotta sinilevistä päästäisiin eroon, maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta Itämereen pitäisi vähentää.
Lauttasaaren uimarannalla Helsingissä voi vielä nauttia helteisestä kesäsäästä. Sinileviä ei näy missään.
Kovin kaukana levälautat eivät kuitenkaan ole. Itämeritutkija Seppo Knuuttila veneili Helsingin edustalla avomerellä viime sunnuntaina ja näki levälautat.
– Sinilevää on ollut veteen sekoittuneena jo aikaisemmin, mutta nyt, kun säätyyppi muuttui lämpimämmäksi ja tuulet heikkenivät, oli mahdollisuus, että kukinta pääsee nousemaan pintaan.
– Se näkyi heti sunnuntaina tuolla ulkomerellä, kertoo erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta.
Etelätuuli toisi levälautat rantaan
Se, päätyvätkö levälautat rantaan, riippuu tuulen suunnasta.
– Nyt lähipäivinäkin näyttää olevan idänpuoleista tuulta, että todennäköisesti tänne Suomen rannikolle ei ajaudu paljon sinilevää. Jos tuuli kääntyy etelään, sitten sitä saadaan tänne rannoille, ennakoi Knuuttila.
Satelliittikuva itäiseltä Suomenlahdelta näyttää hyvinkin vihreältä eli sinilevää riittää.
– Meillä on oikeastaan koko Suomenlahden pituudelta hyvin voimakkaastikin pintakukintaa, vahvistaa Knuuttila.
MTV Uutisten meteorologi Aleksi Jokela kertoo, ettei tuulen suunnassa ole lähipäivinä odotettavissa merkittäviä muutoksia. Meteorologin mukaan rannikon viiston muodon vuoksi tuulet voivat toki tuoda jonkin verran levää rannikollekin.
Koiranomistaja varoo sinileviä
Milton ja Kassu -koirien kanssa ulkoileva Anne Laakso toivoo, että sinilevät eivät rantautuisi.
– Joka päivä pitää tarkastaa tilanne ennen kuin vie koiria mereen uimaan ja jäähdyttelemään.
– Huolestuttaa, koska iho-oireiden lisäksi ne ottavat suuhun vettä ja sillä on paljon pahempi vaikutus kuin ihmiseen, sanoo Laakso.
Itämeren kuormitusta on yritetty vähentää jo neljän vuosikymmenen ajan, mutta sinilevistä ei ole päästy eroon.
– Ilman näitä toimenpiteitä meillä olisi tällä hetkellä puolta voimakkaammat sinileväkukinnat täällä ja fosforipitoisuudet olisivat puolta korkeampia eli sitä kautta toimenpiteet näkyvät.
– Fosforin kiertoaika on Itämeressä jopa puoli vuosisataa ja vesi vaihtuu Itämeressä keskimäärin kerran 30 vuodessa eli vaikutukset näkyvät viipeellä, huomauttaa erikoistutkija Knuuttila.
Ilmaston lämpeneminen pahentaa tilannetta
Enemmän pitäisi kuitenkin tehdä. Päästövähennykset on saavutettu pitkälti jäteveden puhdistusta parantamalla.
– Tällä hetkellä suurimmat ravinnelähteet Suomessa ovat hajakuormituksen puolella eli maa- ja metsätaloudessa. Siellä tarvitaan nykyistä tehokkaampia toimenpiteitä ja laajemmilla alueilla, jotta ne olisivat vaikuttavia, tietää Knuuttila.
Ilmaston lämpeneminen tuottaa vielä lisää haasteita. Lämpeneminen lisää rehevöitymisen haittoja.
Lämmin meri on edullinen leväkukintojen muodostumiselle.
– Itämeren happiongelma pahenee ilmaston lämmetessä, koska vesimassa lämpenee. Lämpimässä vedessä happi kuluu nopeammin ja siihen liukenee vähemmän happea. Talvien lämpeneminen meillä Suomessa lisää erityisesti fosforikuormitusta, luettelee Knuuttila.
Jotta edes meren nykytila säilyisi, tarvitaan entistä enemmän päästövähennystoimia.
– Ne toimenpiteet, jotka olisivat mahdollisesti olleet riittäviä vielä vuosituhannen alussa, eivät ehkä ole sitä 30-40 vuoden päästä, vahvistaa Knuuttila.
Ruokavalinnat vaikuttavat meren tilaan
Anne Laakso on ryhtynyt miettimään, mitä itse voisi tehdä Itämeren hyväksi.
– Olen aika huolissani. Harrastan talviuintia ja kun siellä lilluu, miettii, missä kunnossa meri on. Sen takia olen yrittänyt aktivoitua sen suhteen, että mitä itse voisin tehdä asialle. Olen jo esimerkiksi saanut kaupungin ilmoittamaan jätevesivuodoista tuolla X:ssä, kertoo Laakso.
Itämeritutkija Knuuttila muistuttaa ruokavalintojen merkityksestä.
Ruokavalio muodostaa keskimäärin suomalaisen Itämeri-jalanjäljestä 60 prosenttia ja kolme neljäsosaa ravinnon osuudesta selittyy eläinperäisellä ruualla.
– Siirtymällä enemmän kasvispainotteiseen ravintoon ja käyttämällä ohessa Itämeren kalaa, pystyy omaa ravinnejalanjälkeään pienentämään.
Knuuttila ei kuitenkaan sälytä vastuuta Itämeren tilan parantamisesta vain tavallisille kansalaisille.
– Poliitikkojen on tehtävä nämä kestävät valinnat houkutteleviksi ihmisille, patistaa Knuuttila.
Lue myös:
Tutkimus: Jäätiköiden sulaminen voi laukaista rajun tulivuorenpurkausten aallon
Tutkimus: Ennallistetut suot alkavat muistuttaa osittain luonnontilaisia noin 10 vuodessa
Kesäkuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin maailmanlaajuisesti
1:43