Sinilevät ovat tänä vuonna lisääntyneet aiemmin viime vuoteen verrattuna. Tietyt Suomen vesistöt ovat vuosittaisia ongelmakohteita, eikä tutkija usko, että helpotusta on näköpiirissä.
Asiasta kertoo MTV Uutisille Suomen ympäristökeskuksen meriekosysteemimallinnuksen johtava tutkija Harri Kuosa.
– Tilanne on vielä rauhallinen, mutta nyt on jo nähtävissä merkkejä siitä, että sinilevätilanne muuttuu huonommaksi. Avomerellä alkaa satelliittikuvien mukaan olla jo kukintoja tulossa ja esimerkiksi Helsingin Vuosaaressa on paljon sinilevää. Nyt täytyy olla tarkkana, Kuosa varoittaa.
Tämän hetken sinilevätilannetta voi tarkastella Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämältä Järviwiki-sivustolta.
Sivustolla on Suomen ympäristökeskuksen, ELY-keskusten ja kuntien yhdessä toteuttama seurantakartta sinilevätilanteesta eri puolilla Suomea. Valtakunnalliseen leväseurantaan on kerätty tiedot noin 300 eri paikalta sisävesillä ja merialueilla.
Kartan perusteella sinilevää on erittäin runsaasti tällä hetkellä yhdellä havaintopaikalla Kouvolan lähistöllä. Muualla levää on, mutta määrältään maltillisemmin.
Tästä syystä sinilevää esiintyy nyt aikaisemmin
Kuosan mukaan tietyillä Suomen alueilla on esiintynyt sinilevää tänä vuonna aiemmin viime vuoteen verrattuna. Syykin on Kuosalle selvä.
– Sinilevien pääalue on läntinen Suomenlahti, Saaristomeri ja selkämeren eteläosa. Tällä hetkellä sinilevää on etenkin Turun saariston eteläosassa ja läntisellä Suomenlahdella. Myös yksittäisissä järvissä on paljon levää. Esimerkiksi Vaasan alueen järvistä löytyy levää. Lisäksi Oulun tienoilla on havaittu sinilevää.
– Mikään paikka Suomen rannikolla ei ole turvassa sinilevältä, jos ajattelee uimarantoja ja saaristoa. Juhannuksen tienoo on aikaisin ajankohta sinileväkukinnoille. Aikainen sinilevätilanne johtuu yksinkertaisesti lämpötilojen noususta.
Sinilevätilanteen voi Kuosan mukaan päätellä jo pelkästään ihmisten rusketuksesta.
– Kyllä sinilevätilanne paljastuu jo ihmisten rusketuksesta. Nyt on näkynyt paljon ruskettuneita ihmisiä, mikä kertoo siitä, että sää on ollut aurinkoinen ja lämmin. Sinilevä viihtyy samanlaisissa oloissa kuin suomalainen lomailija, Kuosa nauraa.
Lue myös: Sinilevää vai siitepölyä? Asiantuntija neuvoo kuinka sinilevän tunnistaa – nopeaan testiin tarvitsee vain kepin
Sinileväesiintymät suosivat vuosittain samoja paikkoja
Sinilevätilanne vaihtelee Kuosan mukaan paikoittain, mutta yleensä sinilevä ilmestyy sinne, missä sitä on ollut aiemminkin. Sinilevätilanne on siis myös ennakoitavissa.
– Järvien ja Itämeren ravinnetilanne on yleensä aika vakio ja siksi myös sinilevätilanne säilyy tietyissä paikoissa pitkään suhteellisen muuttumattomana. Jos esimerkiksi jokin järvi on ollut ongelmajärvi vuosikymmeniä, se on sitä todennäköisesti tänä kesänä ja tulevaisuudessakin.
Kuosa kertoo, että sinilevätilanne on pääteltävissä myös vesistön rehevöitymisestä.
– Vesistöstä näkee, onko se rehevöitynyt vai ei. Rehevöityneessä vesistössä sinilevätilanne jatkuu vuosittaisena ongelmana, joka muuttuu hitaasti. Jos järvi on esimerkiksi matala ja sijaitsee asutuksen keskellä, sinilevän esiintyvyys on hyvin todennäköistä. Jos järvi puolestaan sijaitsee esimerkiksi metsän keskellä, eikä vedessä ole ravinteita, ei siellä sinileväkään viihdy.
Lämpötilat alkavat kuitenkin Kuosan mukaan kuitenkin olla niin korkeita myös vesistöissä, että sinilevää alkaa esiintyä koko Suomessa.
Jos sinilevä häviää tuulen mukana, vaara ei vielä ole ohi
Monesti voi tuntua siltä, että sinilevä häviää tuulen mukana nopeasti. Tähän ei kuitenkaan pidä Kuosan mukaan tuudittautua.
– Kun tuuli alkaa kuljettaa leväkukintoja pois, voi tuntua, että sinilevä on hävinnyt rannasta. Usein vesi on kuitenkin edelleen sinivihreän väristä ja silloin vedessä olemista tulee edelleen välttää. Kun levä kuolee, se myös häviää aika nopeasti. Sinilevän myrkyt jäävät kuitenkin veteen, joten pitäisin pienen varoajan ennen veteen menemistä.
Kuosan mukaan on hankalaa antaa mitään tiettyä aikaa sinilevän häviämiselle. Vesistöissä on tässäkin suhteessa silti eroja.
– Sinilevä häviää usein nopeammin pienistä järvistä, sillä niihin tulee uutta vettä. Itämeressä lautat voivat pysyä pitkään, sillä vesi liikkuu paikasta toiseen. Häviämisaikaa on vaikeaa nopeuttaa. Kyllä sinilevät yleensä elokuun loppuun mennessä häviävät, mikä ei tietysti ole kesälomailijan kannalta kovin lohdullista.
Eri vesistöjen sinilevälajien myrkyllisyydessä eroja
Sinilevien myrkyllisyyksissä on myös eroja. Esimerkiksi järvien sinilevät eivät välttämättä ole niin myrkyllisiä kuin Itämeren sinilevälajit.
– Itämeren ja avomeren lajit, jotka aiheuttavat valtavia kukintoja, ovat lähes aina myrkyllisiä. Kaikki sinilevälajit eivät ole myrkyllisiä, mutta sitä ei näe päälle päin. Sinilevän myrkyllisyys tulee aina todeta testillä ja siksi suositellaan, että kaikkeen sinilevään suhtaudutaan myrkyllisenä.
Monet sinilevälajit sisältävät Kuosan mukaan ihmisille vaarallisia myrkkyjä, kuten maksamyrkkyjä.
– Olemme oppineet elämään punkkien kanssa, joten kyllä sinilevienkin kanssa on opittava elämään. Kaikkein vaarallisinta on, jos sinilevävettä käyttää löyly- tai juomavetenä. Sinilevävedellä ei myöskään saa kastella salaatteja tai vihanneksia, jotka on tarkoitettu syötäviksi. Jos taas lemmikki nuolee turkkiaan oltuaan sinilevävedessä, vaara voi olla suuri.
– Jos sinileväveteen on pakko mennä, tulee peseytyä huolellisesti. Lapset tulisi pitää poissa vedestä. Mutta ei sinilevän takia kannata lomaa pilata, kyllä sen kanssa opitaan elämään, Kuosa vakuuttelee.