Sinilevähavainnot lisääntyivät etuajassa – tästä se johtuu

Havainnot ovat lisääntyneet erityisesti Suomenlahden merialueella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, mutta sinilevää on havaittu myös sisävesillä. 

– Sekä sisävesillä että rannikkovesillämme ja avomerellä sinilevää on ajankohtaan nähden normaalia enemmän, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila. 

Sinilevähavaintojen lisääntymisen taustalla on lämmin sää. 

– Monet sinilevälajeista hyötyvät lämmöstä, ja mitä aikaisemmin meillä vedet lämpenevät, sitä aikasemmin meillä havaitaan sinilevää vesillä, Knuuttila kertoo. 

Normaalisti sinilevää on eniten heinäkuun loppupuolella tai elokuun alussa, kun vedet ovat lämpimimmillään. Säällä on kuitenkin suuri merkitys, ja viikonloppua kohden viilenevä sää voi hillitä sinilevän runsastumista

Vesistöjen kuormitus näkyy edelleen

Lämpimän sään lisäksi sinilevän määrään vaikuttavat ihmisten toimet. Menneinä vuosikymmeninä vesistöihin ja etenkin Itämereen on johdettu paljon ravinteita, jonka vaikutukset näkyvät yhä.

– Merta kuormitettiin viime vuosisadalla hyvin kauan ja hyvin voimakkaasti ihmisen toimesta. Ja nyt vaikka kuormitus on ollut jo monta vuosikymmentä ollut laskussa, niin meri reagoi viiveellä näihin toimenpiteisiin, Knuuttila sanoo.

Esimerkiksi lannoitteissa käytettyä fosforia on päätynyt Itämereen runsaasti, ja sen poistuminen Itämerestä vie 50 vuotta. Suunta on nyt kuitenkin parempaan päin. 

– Tilanne paranee sitä nopeammin mitä enemmän kuormitusta vähennetään, Knuuttila sanoo. 

Ihmiset voivat myös yksilöinä vaikuttaa siihen, kuinka paljon ravinteita vesistöihin päätyy. Suurin osa ihmisten ravinnejalanjäljestä tulee ruuasta, joten lautaselle tehdyillä valinnoilla on merkitystä. Etenkin eläinperäisten tuotteiden karsiminen vähentää vesistöihin päätyviä ravinteita. 

– Omaa ravinnejälkeä voi pienentää suosimalla kala- ja kasvispainotteista ruokaa. 

Lue myös: Ihmisen aiheuttama luontokato kurittaa Suomen rannikoiden vedenalaista luontoa

Sinilevää runsaasti sisältävässä vedessä ei kannata uida

Rannoilla lainehtiva sinilevä on yleensä helppo tunnistaa. Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Knuuttila vinkkaa sinilevän tunnistamiseen myös helpon kikan: Jos sinilevää laittaa vesilasiin, se nousee vihertävinä hippusina pintaan. Vesistössä sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. 

Ihmisille ja eläimille sinilevä voi aiheuttaa terveyshaittoja. Osa sinilevälajeista tuottaa maksa- ja hermomyrkkyjä. 

– Kehotan olemaan uimatta, jos sinilevää on huomattavan paljon näkyvissä. Erityisesti kannattaa pitää lapset ja lemmikkieläimet poissa vedestä, jos levää on paljon, Knuuttila sanoo. 

Koirilla sinilevä tarttuu turkkiin, ja turkkia nuollessaan se päätyy koiran elimistöön ja voi aiheuttaa oireita. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin ja lemmikin tapauksessa eläinlääkäriin. 

Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Lue myös: Fosfori ruokkii sinilevää, mutta miksi kasviravinnetta päätyy niin paljon vesistöihin? Syy piilee maataloudessa