Vaikka kukinnat voivat olla haitallisia, asiantuntijan mukaan sinilevällä on myös tärkeä rooli.
Pitkin Suomea on havaittu hyvin runsaasti sinilevää.
Syken yksikönjohtaja Anna-Stiina Heikkilän mukaan sinilevän määrä on kuitenkin alkanut vähenemään.
– Metsistä ja maalta valuvat ravinteet ovat vähentyneet, minkä lisäksi ne on käytetty. Tämän takia myös levän kukinta on vähentynyt.
Heikkilä sanoo, että sinilevä kukoistaa lämpimässä ja tyynessä vedessä. Jos säätila pysyy tyynenä ja lämpimänä, sinileväkukinnat jatkuvat.
– Sateiden ja tuulen kohdalla taas sinilevä sekoittuu veteen, mutta se on edelleen olemassa. Sitä on vain vaikeampi nähdä.
Lue lisää: Näin hurjasti sinilevä on vallannut Suomen merialueita – levä riesana myös Espoon uimarannoilla
Sinilevistä puhutaan usein negatiiviseen sävyyn, mutta niistä on myös hyötyä. Heikkilä sanoo, että kyseessä on tärkeistä organismeista, sillä ne tuottavat merkittävän osan hengitettävästi ilmasta.
– Tämän lisäksi pienet eliöt käyttää sinilevää ravintona, joka tukee ekosysteemiä.
Sinilevälle yritetään löytää lisää hyödyllistä käyttöä
Heikkilä kertoo myös uusista innovaatioista ja ideoista, joilla pyritään selvittämään, miten meren ja vesien levää voisi käyttää kaupallisesti.
– Sinilevää on yritetty käyttää esimerkiksi biodieselin tuottamisessa, mutta täällä pohjoisessa se on hankalaa. Se vaatii tietyn lämpötilan ja olosuhteet, että ne voitaisiin eristää vedestä.
Suomen järvissä taas vedet ovat alkaneet tummua. Tämä voi kuitenkin olla Heikkilän mukaan normaalia, sillä monet järvet ovat tummavetisiä runsaiden soiden takia.
Lue lisää: Tällä "keppitestillä" selvität, onko vedessä sinilevää
Pitäisikö tummumisesta siis olla huolissaan?
– Lajisto ja eläimistö voi muuttua, ja vesien tummuminen vaikuttaa erityisesti lohikaloihin. Hapenkulutus myös lisääntyy vesissä, jotka tummuvat voimakkaasti soiden ja metsien valumien takia.
Mitä muuta sinilevästä kannattaa tietää? Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta!