Merenkulkulaitoksen laskutus ontui pahasti

Keskushallinto ei kyennyt seuraamaan, mitä Norjasta laskutettiin vai laskutettiinko mitään.

Toiminnantarkastusta Merenkulkulaitoksessa tehneelle ylitarkastajalle kerrottiin syyksi atk-järjestelmä, joka ei tuntenut englannin kieltä eikä ulkomaisia valuuttoja. -Yksi henkilö suoritti laskutuksen. Laskuista ei mennyt kopiota taloushallintoon eikä reskontraa liikenneosastolle, syyttäjän todistajana kuultu ylitarkastaja Kaarle Hemminki kertoi.

Myös laskutusta johtanut organisaatio oli Hemmingin mukaan hyvin ohut. Siitä vastasi vain kaksi henkilöä oman virkansa ohella: lahjussyytteessä olevat liikenneosaston päällikkö Lennart Hagelstam ja apulaisjohtaja Eeropekka Koivumäki.

Hemminki kertoi VTV:n huomauttaneen Merenkulkulaitosta toistuvasti laskutuksessa havaituista ongelmista: saatavat Norjasta laskutettiin myöhässä eikä niitä peritty. Monitoimimurtajien vuokraamisesta sovittuja voitto-osuuksia ei liioin aina vaadittu ajoissa tai ne jätettiin jopa kokonaan laskuttamatta.

Laitos ei Hemmingin mukaan reagoinut huomautuksiin. Syytteiden mukaan monitoimimurtajia suomalaisilta vuokranneilta norjalaisvarustamoilta Ugglandilta ja DSND:ltä on jäänyt perimättä miljoonien viivästyskorkosaatavat. Samaan aikaan Hagelstamin, Koivumäen ja pääjohtaja Kyösti Vesterisen epäillään vastaanottaneen norjalaisilta lahjuksia. Johtajat kiistävät syytteet.

"Vuokraus ei järin kannattavaa"

Hemminki todisti oikeudessa myös, että hänen käsityksensä mukaan monitoimimurtajien vuokraus ei ollut järin kannattavaa toimintaa. Hän on laatinut VTV:n puolesta Merenkulkulaitoksessa toiminnantarkastusta jäänmurtajien käytöstä ja käytön taloudellisuudesta 1990-luvulla. -Alustavien laskelmien perusteella toiminta ei ollut erityisen kannattavaa. Ensi alkuun se oli tappiollista ja sen jälkeenkin on ollut onnettomia vuosia, mutta myös voittovuosia.

Hemminki korosti, että laskelmat ovat vasta alustavia. Ongelmallista on muun muassa se, miten kohdentaa laskelmissa poistot ja muun muassa hallinnolliset kulut, kun murtajat ovat osan vuotta jäänmurtajina ja osan vuotta kaupallisessa toiminnassa.

Hemmingin mukaan hänen laskelmiensa kanssa samaan suuntaan viittaavat kuitenkin myös Merenkulkulaitoksen kirjanpitoon perustuvat tiedot.

Puolustus epäili kertomusta

Pääjohtaja Vesteristä avustava asianajaja Jukka Peltonen asetti vahvasti kyseenalaisiksi Hemmingin näkemykset. Hän epäili todistajan kertomusta myös värittyneeksi, koska tämä oli poliisikuulusteluissa kertonut mielipiteenään, että koko murtajien vuokraustoiminta oli lakiin perustumatonta.

Peltonen otti esille muun muassa tilintarkastustoimisto KPMG Widerin kahden vuoden takaisen raportin, jonka mukaan monitoimimurtajat tulivat edullisemmiksi kuin vastaavat perinteiset talvimurtajat. -Te puhutte kovin paljon käsityksistä ja minä haen niille perusteita, koska minulla on siihen oikeus, mutta te ette pysty niitä minulle sanomaan, Peltonen jyrisi.

Oikeudessa kuultiin tänään todistajina myös Merenkulkulaitoksen henkilökuntaa sekä asianajaja Henrik Gahmbergiä, joka edustaa laitosta välimiesoikeudessa Tanskassa käytävässä riidassa DSND:tä vastaan. Kyse on noin 2,7 miljoonan euron saatavista, joiden perusteet norjalaiset kiistävät. Välimiesoikeutta käydään Tanskassa, koska osapuolet halusivat sen neutraalille maaperälle.

Lahjusoikeudenkäynti jatkuu huomenna.

(MTV3-STT)