Menestyykö Suomi myös aikuisten Pisassa?

Suomen maine koulutuksen mallimaana on vaakalaudalla, sillä huomenna julkistetaan ensimmäisen kansainvälisen aikuistutkimuksen tulokset.

Niin sanotussa aikuisten Pisassa selvitettiin luku- ja numerotaitojen lisäksi ongelmanratkaisutaitoja, joissa sovelletaan tietotekniikkaa.

Tutkimuksessa arvioidaan muun muassa luetun ymmärtämistä, sähköisten viestintävälineiden käyttötaitoja ja kykyä hankkia numerotietoa. Lisäksi tarkastellaan osallistujien koulutus- ja työhistoriaa sekä sosioekonomista taustaa.

– Osallistujat tekivät käytännönläheisiä, todellisia työ- ja arkielämän tilanteita muistuttavia tehtäviä. He arvioivat myös sitä, paljonko he käyttävät kyseisiä taitoja elämässään, kertoo kansallinen tutkimusjohtaja professori Antero Malin.

Oppia muista maista?

Tähän asti käsitys suomalaisesta koulumenestyksestä on rakentunut maailmalla osittain Pisa-pärjäämisen varaan. Uuden tutkimuksen tulokset voidaan kuitenkin yleistää 16-65-vuotiaisiin Suomessa asuviin ihmisiin.

– Pisassa on mukana vain yksi ikäryhmä, eli 15-vuotiaat. Se on poikkileikkaus tietystä tilanteesta. Tällä tutkimuksella voimme ikään kuin jäljittää, mitä vuosien varrella tapahtuu ja miten erilaisia perustaitoja käytetään elämässä, toteaa opetusneuvos Petri Haltia opetusministeriöstä.

Suomessa koulutustaso on noussut nopeasti verrattuna moniin maihin, mikä voi näkyä tutkimustuloksissa. Opetusministeriön mukaan tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa koulutus- ja työvoimapolitiikan suunnittelua varten.

– Tulosten perusteella voimme selvittää, millaisista toimenpiteistä eri väestöryhmät hyötyisivät, Haltia sanoo.

Aiemmin Suomi on osallistunut aikuistutkimukseen vuonna 1998, jolloin selvitettiin lukutaitoa. Tuolloin suomalaisaikuiset olivat asiatekstien lukutaidossa kansainvälistä huippua. Sen sijaan matematiikkaa soveltava lukutaito oli vain keskitasoa ja selvästi muita Pohjoismaita heikompaa.

PIAAC-nimellä kulkeva tuore tutkimus on toistaiseksi laajin kansainvälinen selvitys aikuisten perustaidoista ja niiden käytöstä.

– Saamme tietoa siitä, miten asiat toimivat muissa maissa. Näin voimme ottaa mahdollisesti oppia muilta, Haltia toteaa.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat