Tietyt puhekielen piirteet ovat yleistyneet joka puolella Suomea. Esimerkiksi n putoaa nyt pois sanan lopusta.
Meen pelaa. Voin kattoo. Tee ite. Sanaparit kuulostavat tutuilta, eikä ihme: Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan tietynlaiset puhekielen piirteet ovat yleistyneet murrealueesta riippumatta.
Kyselyyn vastasi yli tuhat nuorta 17 paikkakunnalta. Kyselyssä lukiolaiset kertoivat, miten paljon käyttävät erilaisia kielen piirteitä.
Lue myös: Tiedätkö, mikä on niljakka ja miten ollaan nokillaan? Murresanakirjasta selviää tämäkin
Voimakkaimmin suomen kielessä ovat yleistyneet…
- "Kato ite" eli ts:n korvautuminen yksinäis-t:llä
- "Tehään yheksän" eli d:n katoaminen h:n jäljestä
Yleisiksi ovat muuttuneet myös esimerkiksi eA-yhtymän pitkävokaalistuminen: "korkean" sijaan sanotaan "korkee", "kauhean" sijaan "kauhee".
Myös lyhyt infinitiivi, eli "voin hyppää" ja "meen pelaa", on suosittu. Tt on korvannut ts:n vahvan asteen vastineena, jolloin esimerkiksi "katsoa" muuntuu muotoon "kattoa".
– Jo aiemmin on esitetty, että nämä puhekielen muodot ovat yleistymässä, mutta tutkimuksemme vahvistaa ilmiön. Samalla kysely osoittaa, miten tarkasti nuoret itse havainnoivat kielenkäyttöä ja kielellistä vaihtelua, toteaa akatemiatutkija Olli Kuparinen tiedotteessa.
Lue myös: Hox ja propsit, siis mitä? Suomen kielen asiantuntija avaa lausahdusten taustoja
Murretta voidaan puhua "läpällä"
Tutkimuksen perusteella nuoret käyttävät kieltä myös itseilmaisun välineenä. Kielen kiemuroita käytetään esimerkiksi korostamaan tietynlaista sävyä puheessa tai luomaan tiettyä vaikutelmaa.
– He saattavat omien sanojensa mukaan esimerkiksi hyödyntää ironisesti murremuotoja "mie" ja "sie", Kuparinen kertoo.
Tietyt puhetyylit sen sijaan ovat vähentyneet, tai ne ovat rajautuneet vain tietylle alueelle.
Tällaisia ovat esimerkiksi švaavokaalin käyttö, esimerkiksi sanat "halapa" ja "kylymä" sanojen "halpa" ja "kylmä" sijaan. Eniten murretyylisten sanojen käyttöä raportoitiin pohjoisessa Suomessa.
– Toisaalta vastausten ja avointen kommenttien perusteella monia murrepiirteitä, kuten švaavokaalia, käytetään myös tilapäisesti ja läpällä. Tämä on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa, suomen kielen professori Johanna Vaattovaara kertoo.
Lue myös: Kuinka hyvin oikeasti hallitset yhdyssanat ja pilkkusäännöt? Testaa, onko sinusta kielipoliisiksi!
Murteet eivät kuole eikä kieli ole pilalla
Kyselystä huolimatta ilmassa ei ole merkkejä siitä, että murteet olisivat Suomessa kuolemassa. Vaikka yleisemmät puhekielen muodot yhä yleistyvät, alueelliset erot ovat edelleen huomattavia.
Kieli ei myöskään rappeudu tai muuten mene pilalle.
– Suomen kielen rappeutumista on pelätty kautta aikojen, Agricolan ajoista alkaen. Kieli kuitenkin vaihtelee ja hiljalleen myös muuttuu luonnostaan. Uudet sukupolvet muokkaavat kieltä. Vain kuollut kieli ei muutu, Vaattovaara toteaa.
Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu Virittäjä-lehdessä.
Lue myös:
Skibidi? Sigma? Nuorisolla on omat Viljonsa ja Kummelinsa – ja niin sen pitääkin olla
Miksi ollaan äimän käkenä tai nalkissa, entä mistä aasinsilta juontaa juurensa? Erityisasiantuntija selittää
Pihallasi voisi olla kukikko – kuka saa keksiä sanoja suomen kieleen?
Katso myös: Köyhtyykö suomen kieli? "Monen nuoren sanavarasto on aika pieni"
8:39
Lähde: Tampereen yliopisto