RKP:n puheenjohtajan mukaan osa hyvinvointialueista joutuu käytännössä rikkomaan lakia.
Hallituksen on löydettävä ratkaisu tilanteeseen, jossa osa hyvinvointialueista joutuu käytännössä rikkomaan lakia, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.
– On ilmeinen ongelma, että vaikkapa Etelä-Karjalan hyvinvointialuetta velvoitetaan käytännössä rikkomaan joko oikeuskanslerin peräänkuuluttamaa oikeutta tiettyyn palvelutasoon, tai lain vaatimusta talouden tasapainottamiseen. Tämä on oikeusvaltiossa mahdoton tilanne.
Adlercreutzin mielestä esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialue ei pysty samanaikaisesti täyttämään lain vaatimusta talouden tasapainottamisesta, ja toisaalta lakisääteisten palveluiden järjestämisestä.
Itä-Suomen hallinto-oikeus linjasi keskiviikkona, että Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tämän vuoden budjetti ja taloussuunnitelma vuosille 2026-2028 ovat lainvastaisia.
Syynä on muun muassa se, ettei alue ole saamassa talouttaan tasapainoon lain vaatimassa aikataulussa.
Alue ei myöskään ollut hakenut lisärahoitusta, mikä olisi oikeuskanslerin mukaan ensisijainen ratkaisu. Hyvinvointialueen mukaan lisärahoitusta ei kuitenkaan voinut hakea tämän vuoden budjettiin vielä viime vuoden puolella. Tänä vuonna hyvinvointialue haki lisärahoitusta, muttei saanut sitä.
– Etelä-Karjalan tilanteeseen on vaikea löytää nykytilanteessa kestävää ulospääsyä, ellei asiaa pohdita laajemmin hallituksen sisällä, Adlercreutz sanoo.
Ratkaisuksi hän ei kuitenkaan ole valmis kategorisesti lisäämään hyvinvointialueiden rahoitusta, tai alijäämien kattamisvelvoitetta, eli talouden tasapainottamisen vaatimusta.
– Se (lisäaika alijäämien kattamiseen) voi olla yksi ratkaisu yksittäisen alueen tilanteeseen, mutta haaste on varmaankin laajempi.
– Ratkaisun tulee löytyä virkamiestyön kautta sosiaali- ja terveysministeriössä ja valtiovarainministeriössä, Adlercreutz sanoo.
Lue lisää: Näin Kelan uusi pääjohtaja korjaisi hyvinvointialueiden rahoituksen: "Neljä miljardia olisi paremmassa jamassa"
"Ratkaisun tulee löytyä virkamiestyön kautta"
Adlercreutzin mukaan Etelä-Karjalan tapaus ja hallinto-oikeuden ratkaisu nousevat nyt "vääjäämättä" hallituksen pöydälle.
Adlercreutzin mielestä myös hyvinvointialueiden rahoitusmalli, joka muun muassa määrittelee alueiden saaman rahoituksen, on epäonnistunut.
Rahoitusmalli on viime hallituksen laatima, ja sitä ollaan parhaillaan muuttamassa.
Miksi RKP hyväksyi edellisessä hallituksessa ollessaan epäonnistuneen rahoitusmallin?
– Se on tietenkin perusteltu kysymys. Tuolloinkin neuvotteluissa RKP:n mielestä sairastavuudella oli liian suuri painoarvo. Silloinkin oltiin sitä mieltä, että ennaltaehkäisevää työtä pitää painottaa enemmän.
Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta muun muassa asukasmäärän ja palvelutarpeen, kuten sairastavuuden ja diagnoosimäärien perusteella.
Hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymistä ja diagnoosien painoarvoa tarkastellaan hyvinvointialueiden rahoituslain muutoksen yhteydessä. Laki on tarkoitus tuoda eduskuntaan ensi keväänä.
HS kertoi viime viikolla, että Oulun seudulla toimivalta hyvinvointialueelta on kirjautunut poikkeuksellisen paljon diagnooseja hengityselinten kroonisesta toimintavajauksesta.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan tietopohjan luotettavuutta selvitetään.
Tällä hetkellä epäonnistunut rahoitusmalli luo pahimmillaan kannustimia lisätä diagnoosien määrää, koska ne vaikuttavat rahoitukseen, Adlercreutz sanoo.