Valtiovarainministeriö voisi jo nyt käynnistää 11 hyvinvointialueen osalta arviointimenettelyn, kertoo valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen MTV Uutisille. Vuoden 2024 osalta lainanottovaltuuksien korotuksia on myönnetty yli 2 miljardia euroa.
Nämä alueet ovat Kanta-Häme, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi, Lappi, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Uusimaa.
Kuitenkaan näin ei toistaiseksi olla tekemässä.
– Kynnys arviointimenettelylle on haluttu pitää perustellusti korkealla varsinkin, kun alueiden varsinainen toiminta on ollut käynnissä vasta noin 16 kuukautta ja alueilla on tartuttu tuumasta toimeen talouden tasapainottamisessa, Ahonen toteaa.
Miksi sitten menettely voitaisiin jo nyt aloittaa näin monella alueella?
– Arviointimenettely voitaisiin käynnistää siitä syystä, että osa alueista on saanut valtioneuvoston päätöksellä ylimääräistä lainanottovaltuutta alueen investointeihin, kuten sairaalahankkeisiin.
"Suomeksi kyse on alueiden ylivelkaantumisesta"
Ylimääräinen lainanottovaltuus tarkoittaa käytännössä sitä, että alue ottaa pitkäaikaista lainaa tai tekee siihen rinnastettavia sopimuksia hankinnoista yli sen määrän, jonka alueen talous tunnuslukujen valossa kestäisi.
– Suomeksi kyse on alueiden ylivelkaantumisesta.
Valtioneuvosto on edellyttänyt lainanottovaltuuksien muuttamisen yhteydessä alueita tasapainottamaan talouttaan.
– Isoista velkasummista puhutaan. Vuoden 2024 osalta lainanottovaltuuksien korotuksia on myönnetty yli 2 miljardia euroa, josta tosin vain osa on tarkoitus nostaa vuoden 2024 aikana.
Yhdentoista alueen osalta lainanottovaltuutta on muutettu valtioneuvoston päätöksellä eli muutoksen ovat saaneet Kanta-Häme, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi, Lappi, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Uusimaa.
Joukkoon on liittymässä lisäksi Vantaa-Kerava.
– Vantaa-Keravan hyvinvointialueen osalta lainanottovaltuuden muutos on myös valmistelussa.
| Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Valtio voi ottaa ohjat
Arviointimenettely on valtiovallan ohjauskeino, jos hyvinvointialueet tekevät ylisuuria budjetteja ja anovat toistuvasti lisärahaa. Myös asukkaiden palvelujen vaarantuminen voi käynnistää arviointimenettelyn.
Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue arvioivat hyvinvointialueen taloudellisia sekä palvelujen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä selvitä tehtävistään. Arviointimenettelyn aikana rajoitetaan hyvinvointialueen viranomaisen toimivaltaa tehdä päätöksiä.
Menettelyssä arviointiryhmä tekee ehdotuksen hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi tarvittavista toimista.
"Ei ole poissuljettua"
Hyvinvointialueiden tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä tai edessä on joutuminen arviointimenettelyyn, jossa riskinä on alueen yhdistäminen toiseen hyvinvointialueeseen.
Alijäämän kattamiskauden osalta on Ahosen mukaan vielä ennenaikaista arvioida kuinka moni alue arviointimenettelyn kriteerit lopulta täyttää.
– Arviointimenettelyjen käynnistyminen yksittäisen alueen tai useamman alueen osalta lähivuosina ei ole poissuljettua, Ahonen toteaa.