Ministeri Ikonen: Ei viitteitä tahallisesta diagnoosien vääristelemisestä hyvinvointialueilla
1:35Ikonen: Ei viitteitä tahallisesta diagnoosien vääristelystä hyvinvointialueilla
Julkaistu 12.12.2025 19:00
Antonia Berg
antonia.berg@mtv.fi
Maria Nykänen
maria.nykanen@mtv.fi
Hallitus ei puutu sairaalaverkkoon tai hyvinvointialueiden määrään, linjaa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.).
Hyvinvointialueet eivät vaikuta tahallaan vääristelleen diagnoositietojaan, kertoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) MTV:n Uutisextrassa.
Toistaiseksi selvityksessä ei ole ilmennyt, että alueet olisivat tahallaan muuttaneet diagnoosikäytäntöjään, Ikonen kertoo.
– Ainakaan sellaisia merkkejä ei ole, että alueet olisivat tietoisesti lähteneet diagnoosikäytäntöjä muuttelemaan. Sellaisesta ei ole tähän mennessä tullut näyttöä.
Lue myös:
Osa alueista joutuu rikkomaan lakia – Adlercreutz MTV:lle: Hallituksen puututtava Etelä-Karjalan ahdinkoon
Selvityksen on määrä valmistua helmikuussa. Diagnoosimäärien kasvu olisi HS:n mukaan voinut tuoda Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle 10 miljoonaa euroa lisää rahaa, sillä hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy osin diagnoosien perusteella.
Ikosen mukaan tällä viikolla julkaistu sote-uudistuksen väliarviointiraportti osoittaa kuitenkin, että diagnooseihin perustuva rahoitusmalli on toistaiseksi paikallaan.
– Tämä raportti osoitti sen, että tutkimusten mukaan diagnoosimalli on kuitenkin toistaiseksi paras tapa tunnistaa alueiden palvelutarvetta, ja sitä koetamme kehittää niin, että sen luotettavuus on mahdollisimman hyvä.
Rahoituslain muutokset on tarkoitus tuoda eduskuntaan ensi keväänä.
Hyvinvointialueiden määrää ei karsita
Tällä viikolla julkaistu asiantuntijaraportti suositteli hyvinvointialueiden määrän karsimista nykyisestä 21 alueesta 6–11 alueeseen. Kokoomuksen kanta oli alun perin viisi hyvinvointialuetta.
Hyvinvointialueiden määrää ei karsita tällä hallituskaudella, Ikonen linjaa.
– Tämä on niin iso linjaus, että se on varmasti hallitusohjelmatason asia. Tällä hallituskaudella emme ole alueiden määrään tekemässä muutoksia, Ikonen sanoo.
– Tällä kaudella emme tule myöskään sairaalaverkkoon koskemaan. Asiantuntijat ovat haastaneet esimerkiksi sitä, miten henkilöstön määrä riittää, mutta me emme ole tähän aiheeseen tarttumassa, Ikonen sanoo.
Ikosen mukaan hyvinvointialueiden määrä ja sote-palveluiden rakenteiden uudistaminen tulevat olemaan vaikeimpia kysymyksiä seuraavien eduskuntavaalien alla.
Haasteita hoidon jatkuvuudessa
Raportin mukaan monet hyvinvointialueet ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa "lähes paniikinomaisesti". Sopeutustoimia on kohdistettu kohteisiin, jotka pidemmällä aikavälillä voivat osoittautua ongelmallisiksi, raportissa todetaan.
Ikonen ei avaa tarkemmin, mitkä toimenpiteet voivat osoittautua ongelmallisiksi. Hän katsoo, että pääosin alueet ovat tehneet hyvää työtä Osa alueista on saanut taloutensa tasapainoon, menojen kasvua on saatu hillittyä, ja palvelut ovat kehittyneet yhdenvertaiseen suuntaan, Ikonen luettelee.
– Aidosti ajattelen, että hyvinvointialueet ovat tehneet hyvää työtä. Ne kohdat, joissa on ongelmia, kuten lastensuojelu, meidän pitää kiinnittää erityistä huomiota, ja hakea ratkaisuja.
Haasteita ja ongelmia puolestaan on esimerkiksi hoidon jatkuvuudessa, johon hallitus aikoo puuttua muun muassa omalääkärimallilla, Ikonen kertoo.
Etenkin oppositio on peräänkuuluttanut hyvinvointialueille lisäaikaa taloutensa tasapainottamiseen. Osa alueista on saamassa lisäaikaa, mutta Ikonen pitää yhä kiinni siitä, ettei lisäaikaa tulla antamaan kategorisesti kaikille alueille.
– One size fits all -ratkaisu, jossa antaisimme kaikille alueille lisäaikaa, ei välttämättä toimi. Osa alueista ei sitä tarvitse, vaan saavat omin toimin katettua alijäämänsä määräajassa. Sitten on alueita, joille edes kaksi vuotta (lisäaikaa) ei riittäisi. Heidän kanssaan edetään painavammin välinein, joista arviointimenettely on yksi esimerkki.
Uutisextra MTV Katsomossaja MTV3 -kanavalla perjantaisin kello 22.45 sekä lauantaisin kello 19.10.
