Ministeriön pelko: Hyvinvointialueet jakautumassa kahteen kastiin ja yksi tekijä selittää sitä eniten

Viime vuoden arvioitu alijäämä on koko maan tasolla yhteensä noin 1,35 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa vajaata 250 euroa per asukas. Talousarviotietojen mukaan tämän vuoden osalta alijäämä olisi noin 0,87 miljardia.

Orastava valo saa varjon päälleen, kun tarkastellaan alueiden välisiä eroja suhteessa väestöön. Ne ovat talouden tilassa ja näkymissä suuret. 

Artikkelin alussa on nähtävissä kuva alueiden talouskehityksestä menneen ja tulevan vuoden osalta. Osa alueista kykenee etenemään kohti tasapainoa, osalla alueista alijäämä sen sijaan peräti suurenee viime vuodesta, ja osa alueista on jäämässä tänä vuonna alijäämissään yhtä heikkoon tilaan kuin viime vuonna. 

Esimerkiksi Kymenlaaksossa arvioitu alijäämä on vuonna 2024 yli 400 euroa per asukas, Pohjois-Karjalassa vastaavasti alle 100 euroa per asukas ja Keski-Pohjanmaalla ollaan kipuamassa nollan paremmalla puolelle – se on ainoa alue, jonka kohdalla ennakoidaan ylijäämää.

Tosin totuus ei täysin näy kyseisessä tilastossa. Vuoden 2024 talousarvio perustuu ennusteeseen, jossa Keski-Pohjanmaan viime vuoden alijäämä olisi ollut 10 miljoonaa euroa. MTV Uutisten tietojen mukaan toteutuva alijäämä on paisumassa kaksinkertaiseksi. Korjaavan talousarvion lisäksi Soite tarvitsee tiukkoja talouden tasapainottamistoimenpiteitä. 

Moni alue joutuu pyytämään valtiolta lisälainanottovaltuutta. Tälle vuodelle sen on saanut 11 aluetta ja on todennäköistä, että ensi vuonna määrä on samaa kokoluokkaa. Valtuuden pyytäminen tarkoittaa myös sitä, että alueella joudutaan valtion pakottamana miettimään sitä, miten talous tasapainotetaan.

Valtioneuvosto on laatinut oppaankin lainanottoon liittyen. Ote:

"Lisälainanottovaltuus johtaisi siihen, että hyvinvointialue velkaantuisi enemmän kuin sillä olisi lainanhoitokykyä ja sen edellytykset selvitä sen järjestämisvastuulla olevista tehtävistä voisivat vaarantua. Myönnetty lisälainanottovaltuus on yksi hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistämisen kriteereistä."

Eli, niin kuin todettu, alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä edellyttää sitä, että alueiden toimeenpanemat muutos- ja sopeutusohjelmat onnistuvat.

Ja vanhat kertyneet alijäämät pitää kattaa, muistutetaan ministeriöstä. Tosin rahoituksen tason tarkastamisen myötä alueet ennustavat tuloksen kääntyvän positiiviseksi ja alijäämät pääosin katetuksi taloussuunnitelman aikana.

Mutta johtaako alijäämien umpeen kurominen äkkijarrutukseen? Ministeriössä puhutaan jopa liiallisesta kunnianhimosta alueilla tapahtuvasta kustannusten hillitsemiseen ja muistutetaan esimerkiksi kalliista palkkaratkaisuista.

Soten palkkaratkaisu on yksi keskeinen syy hyvinvointialueiden alijäämiin. Hyvinvointialueiden rahoituksen vuosittainen korjaus ottaa kuitenkin huomioon tarkoituksella vain yleisen ansiotason nousun. Hyvinvointialueiden ansiotaso ja sitä kautta kustannukset nousu on kuitenkin lähivuosina palkkaratkaisun takia yleistä ansiotasoa merkittävästi enemmän.

Palkkojen ohella ikääntyminen tarkoittaa sitä, että kustannuskehitystä pystytään korkeintaan loiventamaan, mikä onkin hallitusohjelmaankin kirjattu tavoite.

Ministeriöstä myös muistutetaan, että säästämisessä ei pidä mennä liian pitkälle – ettei käy niin, että tämän päivän säästö on huomisen lisäkustannus.

Vai pystytäänkö vaikeita uudistuksia sittenkään toteuttamaan vaalien ja vaalilupausten lähentyessä? Näitä huolia pohditaan nyt ministeriössä.

Mikä sitten selittää sitä, että joillakin alueilla alijäämät pienenevät reippaasti, joillakin suurenevat tai eivät pienene? Suurin korrelaatio löytyy ministeriöstä saadun näkemyksen mukaan siihen, onko sote-toimintaa kyetty uudistamaan.

Alueet ovat kovin erivauhtisesti liikkeellä sote-uudistuksessa. Ministeriöstä otetaan vahvaksi esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa, jossa toimeen tartuttiin jo ennen uudistuksen h-hetkeä, kun taas vastaavasti osa alueista yhä pähkäilee, miten tarvittavat muutokseen tehtäisiin tai toteutettaisiin.

Tilanne puhuttaa varmasti tulevassa kehysriihessä. Alueiden taloustilanne on hallitukselle huono uutinen. Hallitus maksaa hyvinvointialueiden tappioita, mutta summa on oletettua suurempi. 

Alueet tulevat saamaan viime vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella rahoitukseensa jälkikäteiskorjausta ensi vuonna, jolloin tuo 1,35 miljardia korotetaan palvelutarpeen oletetulla kasvulla ja hintaindeksillä eli siksi luku muuttuu 1,5 miljardiin. Nämä korotukset kuuluvat rahoituslain mukaiseen tarkastusmekanismiin. 

1,5 miljardin jälkikäteiskorjaus tarkoittaa ministeriön arvion mukaan noin puolen miljardin lisäsopeutustarvetta julkiseen talouteen. Nähtäväksi jää, mistä säästetään seuraavaksi.

Ps. Moni pohtii, onko osa alueista vain liian pieniä ja tilanne paranisi alueita yhdistelemällä. Ministeriöstä kerrotaan MTV Uutisille, että tämän hallituksen hallitusohjelmaan ei ole kirjattu hyvinvointialueiden lukumäärän muutoksia, vaan päinvastoin kirjaus työrauhasta ja suunnitelmia alueiden määrän karsimiseksi ei ole. 

Jutun pääkuvassa olevaa grafiikkaa korjattu 15.2.2024 kello 14.34: Grafiikassa alueiden alijäämä asukasta kohden oli virheellisesti ilmoitettu aluksi miljoonina.