Valtiovarainministeriössä katsotaan hyvinvointialueiden tilannetta vakavin miettein. Syy tähän löytyy tuoreista talouskehitysluvuista. Hyvinvointialueet näyttävät etenevän vahvojen ja heikkojen talouksien suuntaan. Johtaako alijäämien umpeen kurominen äkkijarrutukseen?
Viime vuoden arvioitu alijäämä on koko maan tasolla yhteensä noin 1,35 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa vajaata 250 euroa per asukas. Talousarviotietojen mukaan tämän vuoden osalta alijäämä olisi noin 0,87 miljardia.
Orastava valo saa varjon päälleen, kun tarkastellaan alueiden välisiä eroja suhteessa väestöön. Ne ovat talouden tilassa ja näkymissä suuret.
Artikkelin alussa on nähtävissä kuva alueiden talouskehityksestä menneen ja tulevan vuoden osalta. Osa alueista kykenee etenemään kohti tasapainoa, osalla alueista alijäämä sen sijaan peräti suurenee viime vuodesta, ja osa alueista on jäämässä tänä vuonna alijäämissään yhtä heikkoon tilaan kuin viime vuonna.
Esimerkiksi Kymenlaaksossa arvioitu alijäämä on vuonna 2024 yli 400 euroa per asukas, Pohjois-Karjalassa vastaavasti alle 100 euroa per asukas ja Keski-Pohjanmaalla ollaan kipuamassa nollan paremmalla puolelle – se on ainoa alue, jonka kohdalla ennakoidaan ylijäämää.
Tosin totuus ei täysin näy kyseisessä tilastossa. Vuoden 2024 talousarvio perustuu ennusteeseen, jossa Keski-Pohjanmaan viime vuoden alijäämä olisi ollut 10 miljoonaa euroa. MTV Uutisten tietojen mukaan toteutuva alijäämä on paisumassa kaksinkertaiseksi. Korjaavan talousarvion lisäksi Soite tarvitsee tiukkoja talouden tasapainottamistoimenpiteitä.
Moni alue joutuu pyytämään valtiolta lisälainanottovaltuutta. Tälle vuodelle sen on saanut 11 aluetta ja on todennäköistä, että ensi vuonna määrä on samaa kokoluokkaa. Valtuuden pyytäminen tarkoittaa myös sitä, että alueella joudutaan valtion pakottamana miettimään sitä, miten talous tasapainotetaan.