Hyvinvointialueet ovat alkaneet selvittää aiempaa tarkemmin, miten tehokkaasti sopimuspalokunnille annettava rahoitus tuottaa tulosta.
Tulipalojen sammuttaminen on pelastustoimelle ja vapaapalokunnille tuttua puuhaa. Pari viikkoa sitten mentiin tulta päin harjoitusmielessä Rymättylässä.
Treenaaminen on entistäkin tärkeämpää, sillä paikalliset sopimuspalokunnat eli VPK:t eivät saa enää automaattisesti kalustoapua eivätkä rahallista tukea. Varsinais-Suomen hyvinvointialue irtisanoi hiljattain pelastussopimuksen seitsemältä palokunnalta.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen pelastus- ja ensihoitopalvelujen tulosaluejohtajan Vesa Halosen mukaan suurin ongelma on, että sopimuspalokunnissa ei ole tarpeeksi ihmisiä.
– On kovin vähän aktiivisia ihmisiä, jotka lähtevät hälytykseen, Halonen sanoo.
Halosen mukaan keskustelu on auki ja sopimus voi jatkua, jos aktiivisuus alkaa lisääntyä. Tämä herätti uhanalaiset VPK:t muun muassa Kustavissa ja Vehmaalla.
– Ei ainakaan periksi anneta. Loppuun asti näytetään, että kyllä me täällä noustaan vielä, sanoo Vehmaan VPK:n päällikkö Jarkko Väkinen.
Samoilla linjoilla on Kustavin VPK:n päällikkö Kaarina Aalto.
– Me koitetaan saada lisää hälytysosaston porukkaa, että saataisiin homma pyörimään ja sopimus takaisin. Nyt on hälytyskelpoisia kymmenen ja toinen kymmenen tarvitaan lisää, että saataisi vaihtuvuutta, ettei kaikkien tarvitsisi aina olla paikalla.
Suomessa on 700 vapaapalokuntaa ja niissä on mukana 15 000 palokuntalaista.
