Poikkeuskäytännöksi tarkoitettu lisärahan hakeminen saattaakin muodostua normaaliksi menettelytavaksi. Näin arvioi Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja MTV Uutisille.
Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtajan Sally Leskisen mukaan peräti 15 hyvinvointialuetta saattaa hakea lisärahoitusta valtiolta oikeuskanslerin päätöksen myötä.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti toteaa huhtikuisessa ratkaisussaan, että hyvinvointialueet eivät voi jättää lakiin perustuvia palveluita lainvastaisella tavalla hoitamatta kattaakseen alijäämänsä.
Hyvinvointialueiden on rahoituslain mukaan katettava alijäämänsä eli tasapainotettava taloutensa vuoden 2026 loppuun mennessä. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen mielestä tällainen tasapainotus ei onnistu rikkomatta perustuslakia. Pöysti yritti päätöksellään laittaa keskenään riitelevät lait järjestykseen.
– Meillä Pöystin päätös vaikuttaa siten, että haemme lisärahoitusta saavuttaaksemme 2026 alijäämien kattamisaikataulun hyvinvointilain 115 pykälän mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa 2023 ja 2024 alijäämien tasoa, toteaa Leskinen.
Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtajan mielestä oikeuskanslerin päätöksellä on merkittäviä seurauksia myös muille alueille.
–Oletan, että ylimmän laillisuusvalvojan päätös asiassa on otettava aika tosissaan.
Tosissaan tarkoittaa Leskisen mielestä muun muassa sitä, että valtiovarainministeriö on saamassa rutkasti lisää töitä.
Suurin osa alueista hakisi
– Oletan, että 4-6 aluetta kykenee tasapainotukseen aikataulussa, ja muut eivät. Tämä on myös ministeriön ja THL:n arvio. Jos puhtaasti tuon perusteella arvioidaan, jopa 15 aluetta hakisi lisärahoitusta. Asiaan vaikuttaa tietysti poliittinen ja aluepoliittinen päätöksenteko.
Vantaa-Keravan hyvinvointialue haki rahaa ja pettyi. Turhautunut johtaja Timo Aronkytö kertoi tuolloin MTV Uutisille, että alueiden ei kannata kolkutella valtiovarainministeriön ovea. Pöystin päätöksen myötä lisärahan toivo alueilla saattaa kuitenkin herätä.
Lue lisää: Vantaa-Kerava pettyi – valtio ei myönnä lisärahoitusta: "Päätös näkyy palvelujen laadussa"
Riski arviointimenettelyistä
Oikeuskanslerin päätös ohjaa hakemaan lisärahoitusta ensisijaisena keinona, vaikka tähän mennessä valtiovarainministeriö ei ole tähän ohjannut, sanoo Leskinen.
– Oikeuskansleri toteaa, että viranhaltija tai päättäjä ei virkavastuunsa puitteissa saa tehdä epärealistista budjettia. Monella alueella on ainakin pohdittava, korjataanko talousarviota realistisemmaksi.
Tämä tuo mukanaan harkinnan lisärahoituksen hakemisesta.
Leskinen muistuttaa, että lisärahoitusprosessiin liittyy aina arvio myös arviointimenettelyn käynnistämisestä, joka sekin itsessään on varsin raskas ja poliittisestikin haastava prosessi.
Sopeutuksista ei tingitä
Johtaja huomauttaa, että säästöt jatkuvat Etelä-Karjalassakin. Päätös ei vaikuta sopeuttamisohjelmaan.
– Olemme laatineet sen alunperinkin maksimaalisesti sille rajalle, jossa lakisääteisyys palveluissa voidaan vielä ylläpitää, mutta muutokset ovat mittavia ja pitkäjänteisiä. Oikeuskansleri ei anna mitään vapaakorttia siihen, ettei maksimaalisia sopeuttavia toimia tulisi lain puitteissa toteuttaa.
"Näin ei pitäisi oikeusvaltiossa olla"
Kysytään vielä toiselta puolelta Suomea, Lapista.
– Lapin hyvinvointialue kuten suurin osa hyvinvointialueista on päätymässä tilanteeseen, jossa joudutaan rikkomaan lakisääteistä alijäämän kattamisvelvollisuutta lakisääteisen palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi tai päinvastoin. Näin ei pitäisi oikeusvaltiossa olla, toteaa alueen johtaja Jari Jokela.
– On hyvä, että tähän normiristiriitaan on nyt saatu laillisuusvalvojan ratkaisu.
Jokela arvioi, että edessä on ratkaisuhakuisia keskusteluja hyvinvointialueiden ja toimintaa ohjaavien ministeriöiden kesken.
Johtajan mukaan Lapin hyvinvointialue on käytännössä jo toiminut oikeuskanslerin päätöksessä hyväksytyksi todetulla tavalla.
– Talousarviossa ja -suunnitelmassa on lähdetty oikeuskanslerin näkemysten mukaisesti mittaluokaltaan sellaisesta sopeutuksesta kuin on ”mahdollista ilman, että perustuslaissa turvatut sosiaali- ja terveyspalvelut tai pelastustoimen palvelut vaarantuvat lainvastaisella tavalla”.
Lisäksi Lapissa talousarvio ja taloussuunnitelma on pyritty valmistelemaan oikeuskanslerin näkemysten mukaisesti ”parhaan tiedon ja realistisimman arvion mukaisille oletuksille ja laskelmille” perustuen.
– Taloussuunnitelmaa ei ole laadittu epärealistiseksi alijäämän kattamissäännöksen noudattamiseksi, summaa johtaja.