Suomen jalkapallomaajoukkue aloittaa tällä viikolla uuden tarinan kirjoittamisen, vaikka edellinen ei ole vielä nähnyt edes loppuratkaisua. Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva, 56, myöntää maajoukkueen sisäisen kilpailun pelipaikoista ja -ajasta kasvaneen.
Taival kohti joulukuun 2022 MM-kisoja Qatarissa alkaa keskiviikkona tyhjällä Olympiastadionilla Bosnia-Hertsegovinaa vastaan. Sunnuntaina edessä on vierasottelu Kiovassa Ukrainaa vastaan. Suomi ei lähde kumpaankaan otteluun ennakkosuosikkina.
– Meillä ei ollut oikein arpaonnea. Se hyöty, jonka saavutimme viime vuonna pelaamalla hyvin ja nousemalla kolmoskoriin Kansojen liigassa, tavallaan vähän katosi, Kanerva nauraa MTV Urheilun haastattelussa.
Bosnia-Hertsegovina jäi EM-karsintalohkonsa neljänneksi Italian ja Suomen edetessä suoraan kisoihin. Jatkokarsinnassa se hävisi kirvelevästi rangaistuspotkukilpailusta kisoihin edenneelle Pohjois-Irlannille. Kansojen liigassa se pelasi tasapelin sekä Italian että Hollannin kanssa.
Huuhkajilla on keskiviikon vastustajasta kaksi hyvin erilaista lähimuistoa. Kesällä 2019 Suomi pelasi EM-karsinnoissa yhden nykyisen maajoukkueen ikimuistoisimmista otteluista, kun se kukisti Teemu Pukin maaleilla balkanilaiset vieraat Tampereella maalein 2-0.
LUE MYÖS: Markku Kanervan keskustelut Saksassa loistaneen puolustajan kanssa päättyivät: "Hän teki päätöksen edustaa toistaiseksi Saksaa"
Syksyllä Suomea vietiin Zenicassa edestä ja takaa, kun Bosnia-Hertsegovina lyttäsi sinivalkoiset kiehuvan bosnialaisyleisön siivittämänä 4-1.
– Olen miettinyt aiempia keskinäisiä kohtaamisia. Vieraissa lähdimme neljän alakerralla, mutta nämä ovat aina jälkispekulointeja. Miten kolmen topparin järjestelmä olisi toiminut siellä? Kanerva miettii ääneen.
EM-karsintojen aikaisesta Bosniasta on jäljellä kivenkova potentiaali, josta yhtenä osoituksena on joukkueen nimilista.
Vaikka Juventuksessa takavuodet loistanut Miralem Pjanic on ajautunut sivuraiteelle Barcelonassa, maajoukkuepaidassa kasipaikan pelintekijältä odotetaan yhä merkittävää panosta koko joukkueen suorittamiseen.
Parasta tuntumaa ei ole tarjota myöskään vakioroolinsa AS Romassa menettäneellä maalintekijä Edin Dzekolla. AC Milanin Rade Krunic ja Torinon Amer Gojak ovat niin ikään aloittaneet seurajoukkuepelit pääasiassa vaihdosta, mutta logot rinnassa kertovat iskukyvystä riittävästi. Puolustaja Sead Kolasinac luutii tätä nykyä Schalkessa.
Vaikka Bosnia-Hertsegovinan pelaajaryhmä on pysynyt suhteellisen samana, sen päävalmentaja on vaihtunut. Bulgarialainen Ivayo Petev, 45, astui tehtävään tammikuussa, mutta ei ole tiettävästi ryhtynyt toistaiseksi radikaaleihin muutoksiin.
Markku Kanerva tiedetään ja tunnetaan valmentajana, joka luottaa rauhallisesti ja vakaasti menestystä tuottaneeseen sapluunaan. Lyhyt valmistautumisaika ja neljän kuukauden pelitauko korostavat nyt piirrettä.
Lukas Hradeckyn, Jere Urosen ja Fredrik Jensenin poissaoloja lukuunottamatta Suomen pelaajatilanne on hyvä. Kanerva kuitenkin myöntää, että kilpailu pelipaikoista on kiristynyt sen jälkeen, kun Suomi varmisti EM-kisapaikan marraskuussa 2019. Näyttöjä vaaditaan kaikilta, mutta erityisesti maajoukkueeseen viimeisimpänä murtautuneilta pelaajilta.
– Onni Valakari ja Marcus Forss debytoivat viime vuonna maajoukkueessa Ranskaa vastaan ja tekivät molemmat maalit. Nikolai Alho ei ole enää erityisen nuori, mutta tuli kuitenkin vahvasti ryhmään mukaan. Leo Väisänen antoi myös vahvoja näyttöjä. Jos mietitään lopullista EM-kisoihin nimettävää joukkuetta, kilpailu todella on koventunut. Se on vain positiivinen asia, että niin sanottujen runkopelaajienkin on oltava jatkuvasti varpaillaan, Kanerva näkee.,
– Kenelläkään ei ole ihan salettia paikkaa (kisajoukkueessa), vaikka meillä on tietenkin ollut pelaajia, jotka ovat olleet viime vuosina isossa roolissa.
LUE MYÖS: Huuhkajat-luotsi Markku Kanerva ilmaisi tukensa rasistisesti solvatulle Glen Kamaralle – "Todella järkyttävää"
Huuhkajien menestys taannoisissa EM-karsinnoissa toi suomalaiseen jalkapallokeskusteluun uuden sävyn. Surkeiden vuosien myötä lähes vitsin tasolle ajautuneen maajoukkueen ryhmityksestä riitti valtakunnan mediassakin kannanottoja ottelusta toiseen.
Keskustelu popularisoitui pitkälle sen ympärille, tulisiko Suomen puolustaa esimerkiksi kahdella vai kolmella topparilla, neljän vai viiden pelaajan puolustuslinjalla?
Kanervan mukaan pelitavallinen keskittyminen on nyt ennen kaikkea nyansseissa ja pelaamisen jalostamisessa.
– Kun ajatellaan tulevia vastustajia, pitää analysoida heidän hyökkäyspelinsä plus huomioida oma hyökkäyspelimme. Kuten olette varmaan huomanneet, ryhmityksemme muuttuu hyökätessä verrattuna siihen, kun me puolustamme. Pelasimme viime vuonna kaiken kaikkiaan kahdeksan ottelua, joista viidessä käytimme kolmen topparin systeemiä ja kolmessa kahden topparin systeemiä. Saimme molemmilla tuloksia aikaan. Meidän pitää olla joustavia siinäkin mielessä, että pystymme muuttamaan ryhmitystä tarvittaessa pelin sisälläkin, Kanerva muistuttaa.
– Puolustuspelimme on avainasemassa, varsinkin meitä ennakolta vahvempia vastustajia vastaan. Olemme pystyneet monessa ottelussa pitämään maalimme puhtaana ja tekemään riittävän määrän maaleja voittamiseen. Olen ylpeä uhrautuvasta puolustuspelaamisestamme. Se tulee olemaan jatkossakin tärkeä osatekijä menestyksemme takana.