Ranskalaiset valmistautuvat poikkeuksellisen helteisessä säässä äänestämään jo kolmannen kerran reilun kahden kuukauden kuluessa. Vaaliväsymys painaa päälle, mutta parlamenttivaalien toinen kierros on silti tärkeä, sillä jaossa ovat viittä vaille kaikki 577 alahuoneen eli kansalliskokouksen edustajanpaikkaa. Kampanjointi ja mielipidekyselyt eivät ole enää tänään sallittuja. Äänestyspäivä on huomenna.
Viikko sitten pidetyllä ensimmäisellä kierroksella vasemmistoa kommunisteista maltillisiin sosialisteihin yhdistävä ja laitavasemmistolaisen Jean-Luc Melenchonin menestyksellä ratsastava Nupes-allianssi sai käytännössä saman 26 prosentin äänisaaliin kuin presidentti Emmanuel Macronin taakse ryhmittynyt Yhdessä-liittouma (Ensemble).
Ranskan enemmistövaalitavan vuoksi prosentit eivät kuitenkaan muutu suoraan edustajanpaikoiksi, vaan heittoa voi tulla paljonkin, ja jännitys säilyy siten loppuun asti.
– Erityisesti parlamenttivaaleissa valtakunnalliset ennustukset ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. Ne täytyisi suhteuttaa (vaalipiirien) paikallisiin tilanteisiin, ja se on aika vaikea työ, taustoittaa professori Louis Clerc Turun yliopistosta.
Äärioikeiston kannatuksen nousu merkittävää
Tämä ei toki ole estänyt kyselyiden ja ennustusten tekemistä, joskin hajontaa niissä löytyy. Macronin tukijoukkojen ennustetaan menettävän asemiaan nykyisestä noin 350 edustajanpaikasta, Yhdessä-liittouman ennustetaan saavan 255–310 paikkaa. Siis niukasti yli tai ali enemmistön eli puolet paikoista.
Nupesin enemmistö olisi suurempi yllätys, vasemmistolle ja vihreille povataan 150–220 kansanedustajan saalista.
Marine Le Penin äärioikeistolainen Kansallinen liittouma voi kasvattaa kyselyiden perusteella kahdeksan edustajan joukkoaan jopa yli 40:een. Ranskan politiikassa on siis kolme pääryhmittymää, vaikkei äärioikeisto vielä saakaan todellista vaikutusvaltaa.