Ilman enemmistöä Macronin olisi vaikeaa viedä ohjelmiaan eteenpäin, mikä näkyisi myös EU-tasolla.
Ranskalaiset suuntaavat vaaliuurnille ensi sunnuntaina, kun maassa järjestetään parlamenttivaalien ensimmäinen kierros. Toinen kierros järjestetään ensi viikon sunnuntaina.
Käytännössä vaaleissa on kyse siitä, miten suuren joukon omia liittolaisiaan toiselle kaudelle huhtikuussa valittu presidentti Emmanuel Macron saa parlamenttiin.
Edellisissä vaaleissa vuonna 2017 Macron sai taakseen selvän enemmistön mutta nyt se saattaa kannatusmittausten mukaan jäädä toteutumatta.
– Jonkinlaiseen pattitilanteeseen se voisi johtaa. Ja se tarkoittaisi tietysti sitä, että Macronin ohjelma olisi vaikeammin toteutettavissa, jos tätä parlamentaarista tukea ei ole, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.
Ranskassa parlamenttivaalit ovatkin usein heijastaneet vahvasti presidentinvaalien tulosta, koska presidentille on haluttu antaa tarvittava parlamentaarinen mandaatti viedä asioita eteenpäin.
– Ranskassa nämä parlamenttivaalit siksi ovatkin, toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa, vähän toissijaisessa roolissa suhteessa presidentinvaaleihin, jossa ehkä sitten kuitenkin se suurempi kamppailu poliittisesta agendasta käydään, Miettinen sanoo.
Yhdistynyt vasemmisto vahvoilla
Macronin omalle keskusta-liberaalille Renaissance-puolueelle ja sen liittolaisille ennakoidaan tuoreessa kyselyssä noin 27 prosentin kannatusta ja 260–300:aa paikkaa, kun enemmistöön niitä tarvittaisiin 289.