Maantiepyöräilijöiden kilpailukausi huipentuu perinteisesti MM-kisoissa, jotka ajetaan tänä vuonna 23.–28. syyskuuta Italian Varesessa.
Kisat järjestetään toisen kerran Italian ympäriajostakin tutussa Varesessa – ensimmäisen kerran kaupunki toimi kisaisäntänä 1951. Maailmanmestaruudesta kilpailtiin ensimmäisen kerran amatöörien voimin jo 1921. Ammattilaisten maantieajo tuli ohjelmaan 1927 ja naiset pääsivät ajamaan MM-titteleistä ensi kerran 1958.
Henkilökohtaisesta aika-ajosta tuli MM-laji 1994, ja seuraavana vuonna Kansainvälinen Pyöräilyliitto UCI päätti poistaa MM-kisojen ohjelmasta erilliset kilpailut amatööreille ja ammattilaisille. Vuodesta 1996 lähtien niin miesten, naisten kuin miesjuniorienkin paremmuudet on ratkaistu maailman parhaiden ajajien kesken avoimessa sarjassa.
MM-kisojen tähdet
Maantieajon maailmanmestarien listalta löytyvät monet lajin suurimmista legendoista. Belgian Eddy Merckx voitti urallaan kolme ammattilaisten MM-titteliä (1967, 1971 ja 1974) – samaan saavutukseen on yltänyt vain kolme pyöräilijää. MM-kultaa maantieajossa ovat saavuttaneet myös sellaiset legendaariset pyöräilijät kuten Italian Fausto Coppi (1953), Ranskan Bernard Hinault (1980) ja USA:n Greg LeMond (1983 ja 1989). Paluuta ammattilaisympyröihin tekevä USA:n Lance Armstrong voitti mestaruuden 1993. Espanjan Oscar Freire tavoittelee Varesessa neljättä maantieajon mestaruutta, mikä nostaisi hänet yksin listan kärkeen voittojen määrässä. Paha kanto kaskessa Freirelle on Italian Paolo Bettini, joka tavoittelee historiallisista kolmatta peräkkäistä voittoaan MM-kisoissa.
Espanjan Miguel Indurain ei saavuttanut koskaan maailmanmestaruutta maantieajossa, mutta aika-ajon mestariksi hänet kruunattiin 1995. Aika-ajossa kolme pyöräilijää on yltänyt kahteen mestaruuteen – heidän joukossaan Sveitsin Fabian Cancellara, joka jahtaa Bettinin tapaan kolmatta peräkkäistä mestaruutta. Pekingin olympiakisoissa loistanut sveitsiläinen – kultaa aika-ajosta ja pronssia maantieajosta – lähteekin aika-ajoon ehdottomana suosikkina.
Longo-Ciprelln hämmästyttävä ura
Ranskan Jeannie Longo-Ciprelli on yksi kestävyysurheilun suurimpia nimiä kaikki lajit huomioon ottaen. Jo vuonna 1981 maantiepyöräilyssä hopeaa polkenut ranskatar lähtee edelleen Varesen MM-kisoihin mitalisuosikkina – minkä vahvistaa Pekingin aika-ajon neljäs sija vain puolisentoista sekuntia mitalista.
Lokakuun lopussa 50 vuotta täyttävä Longo-Ciprelli, joka on ilmoittanut jatkavansa edelleen uraansa tämän kauden jälkeen, on MM-historian ylivoimaisesti menestynein pyöräilijä – maantieltä hän on saavuttanut kaikkiaan 9 kultaa, 3 hopeaa ja 2 pronssia. Kultamitaleista 5 on tullut maantieajosta ja 4 aika-ajosta. Ratapyöräilyn puolelta ranskalaisella on kaikkiaan 10 mitalia, joista 4 kultaa.
Suomi vielä mitaleitta
Varesen MM-kisoissa maantieajon, johon Suomella on kolme paikka, ajavat itseoikeutetusti Pro Tour -ammattilaiset Kjell Carlström (kuvassa) ja Jussi Veikkanen. Aika-ajoon osallistuvat Matti Helminen ja Tommi Martikainen, joista toinen ajaa myös maantieajon.
Suomen viides edustaja Mika Nieminen on joukkueen varamiehenä. Suuria perinteitä suomalaisedustajilla ei ole puolustettavana – suomalaispyöräilijöiden paras saavutus maantien MM-kisoista on Harry Hannuksen neljäs tila Venezuelan kisoista 1977.
(MTV3-Suomen urheilukirjasto)