Hämmentääkö puhe tukilakoista, monimutkaisista työehtolinjauksista ja 700:sta pakettilajittelijasta? MTV Uutiset keräsi työtaistelun viisi olennaisinta käännettä.
Postin työntekijät lakkoilevat nyt toista viikkoa eikä loppua ole näkyvissä. Viimeisin käänne vyyhtiin saatiin tänään, kun Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ei hyväksynyt kiistan sovintoesitystä.
Lisäksi useat muut ammattiliitot ovat ryhtyneet postilaisten taistelua tukeviin työlakkoihin. Niiden johdosta pysähdyksissä ovat niin rautateiden tavaraliikenne, junien kunnossapito kuin satamien tavarankuljetuskin.
Postilaisten työtaistelu on siis saanut Suomen melko lailla mullin mallin.
Mutta miksi Postissa alun perinkin taitetaan peistä? Miksi sopua ei synny, ja miksi muut ammattiliitot kokevat asian niin tärkeäksi, että ryhtyvät sankoin joukoin tukilakkoihin?
1. Palkanalennusaikeet lakon syynä
Postin työntekijät menivät ensimmäistä kertaa lakkoon jo syyskuun alussa. Silloin uutisoitiin, että Posti siirtää pakettilajittelunsa nykyistä halvemman työehtosopimuksen piiriin marraskuussa. Tämä linjaus koskisi noin 700 työntekijää.
MTV Uutiset kertoi tuolloin, että päätös alentaisi Postin pakettilajittelijoiden palkkoja jopa 50–30 prosenttia.
Posti on päättänyt siirtää työntekijöitään vuonna 2017 perustetun tytäryhtiön Posti Palvelut Oy:n listoille. Firma noudattaa Medialiiton ja Teollisuusliiton välistä työehtosopimusta, joka on ehdoiltaan PAU:n sopimusta merkittävästi halvempi.
PAU kutsui menettelyä työehtoshoppailuksi ja huomautti, että uudesta sopimuksesta puuttuvat niin lisätyökorvaukset kuin lauantai- ja iltatyölisätkin. Konkreettisesti ilmaistuna esimerkiksi 2900 euron kuukausipalkka lisineen tipahtaisi PAU:n laskelmien mukaan 1700 euroon.
Nyt Postin työnantajia edustava Palvelutyönantajien liitto Palta haluaisi neuvotella myös Postin ja PAU:n välisen työehtosopimuksen uusiksi. Työnantajan haluna on saada työehtosopimus samankaltaiseksi kuin Media- ja Teollisuusliitoilla.
Seuraus: Postin työntekijät ryhtyivät uuteen lakkoon marraskuun 11. päivänä. Se on kestänyt nyt yli viikon.
2. Työnantaja perustelee alennuksia markkinoiden muutoksella
Palta on perustellut päätöksiään muuttuneella kilpailuasetelmalla. Digitalisaatio ja paperipostin väheneminen ovat vaatineet myös Postia miettimään uusia ratkaisuja, ja esimerkiksi paketti- ja logistiikka-alalla valtion yhtiö sanoo joutuvansa kilpailemaan yksityisen bisneksen kanssa.
Koska Postin kilpailijat paketti- ja logistiikkapuolella teettävät työtään halvemmilla työehtosopimuksilla, on Postikin katsonut, että sen on pakko arvioida palkkojaan uudelleen.
PAU:n julkilausuman mukaan kukaan Postin pääkilpailijoista ei kuitenkaan käytä Teollisuus- ja Medialiittojen välistä työehtosopimusta, vaan heillä on käytössä Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliiton (ALT) ja Autoliikenteen Työnantajaliiton (AKT) välinen sopimus.
Lokakuun lopulla uutisoitiin myös Postin tuloksen ja liikevaihdon merkittävästä kohenemisesta: parannusta oli tullut viime vuodesta liki 6 miljoonaa euroa. Tulos oli tehty ennen työehtojen muutosuutisia.
3. Tukilakkoja järjestetään, koska Palta on yhteinen vastustaja
Työehtokiistan pitkittyessä useat SAK:n alaiset ammattiliitot ovat päättäneet käynnistää omia lakkojaan tukeakseen PAU:n tavoitteita.
Useilla kuljetus- ja palvelualojen liitoilla on joko käynnissä tai edessä samanlaiset työehtosopimusneuvottelut kuin PAU:lla, minkä lisäksi Suomen toiseksi suurin työnantajaliitto Palta on eräänlainen yhteinen vastustaja: se on kuljetusalan työehtosopimuksista suurimman osan toinen osapuoli.
Tähän mennessä lakossa ovat olleet ainakin Suomen Merimies-Unioni SMU, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Ilmailualan unioni IAU, Julkisten ja hyvinvointialojen litto JHL, Rautatiealan unioni RAU ja Palvelualojen Ammattiliitto PAM.
Työkiistan pitkittyessä Merimies-Unioni aikoo laajentaa työnseisaustaan rahtilaivoista maanantaina 25. marraskuuta myös matkustaja-aluksiin. Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL aikoo puolestaan aloittaa lakkonsa perjantaina 22. marraskuuta, ja PAU:n lakko tulee 25.11. laajenemaan myös myymälätyöntekijöihin ja toimihenkilöihin.
Tällöin Postissa lakkoilisi yhteensä 10 000 työntekijää.
4. 700:n pakettilajittelijan kohtalo estää sovun
Ratkaisua riitaan on yritetty saada valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan avulla jo liki kuukauden päivät. Maanantai-iltana hän laati yhdessä osapuolten kanssa sovintoesityksen, jonka PAU hylkäsi tänään tiistaina aamupäivällä. Paltalle ehdotus olisi puolestaan kelvannut.
Lakot ja neuvottelut siis jatkuvat. Osapuolet saapuvat hieromaan sopua valtakunnansovittelijan pakeille seuraavan kerran huomenna klo 13.
Käytännössä neuvottelut tulehdutti jo alusta alkaen kysymys 700:n pakettilajittelijan työehdoista. Koska Palta siirsi lajittelijat Posti Palvelut Oy:n alle ja täten eri työehtosopimuksen piiriin, se katsoo, ettei lajittelijoista pitäisi enää vääntää alkuunkaan.
Lisäksi se on ilmoittanut lajittelijoiden palkan säilyvän ennallaan vuoden 2022 loppuun saakka.
PAU:n mielestä lajittelijat ovat olleet koko ajan olennainen osa työehtoriidassa, ja ovt sitä jatkossakin.
Oman lusikkansa soppaan on tuikannut myös omistajaohjausministeri Sirpa Paatero, joka vaati lajittelijoiden asiaan "aikalisää" jo syyskuussa.
Nyt hän puolestaan lausui, että lajittelijoiden siirto on "tosiasia". Tätä työnantajapuoli on pitänyt valtion tason siunauksena toimilleen.
Myös Postin päätös pestata jakelijoikseen vuokratyövoimaa lakon ajaksi on herättänyt pahaa verta neuvottelijoiden keskuudessa. Tätä moitti myös ministeri Paatero.
5. Riidan seuraukset: lakko pitkittyy, HSL:n liikenne häiriintyy, ruotsinlaivat jäävät satamiin...
Jos sopua ei työtaistelussa synny ennen maanantaita, aikoo PAU aloittaa uuden lakon. Se tulisi kestämään joulukuun 8:aan päivään asti.
Luonnollisesti lakko sotkee postin kulkua. Paperilähetykset, kuten kirjeet, aikakauslehdet ja mainokset saattavat viivästyä viikkotolkulla.
Ainoastaan sanomalehtien ja pakettien jakeluun lakko ei samassa määrin vaikuta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on myös muistuttanut, että myöhässä tulevista laskuista ei myöskään voi periä viivästyskorkoa. Toisaalta tämä tarkoittaa, ettei kirjelaskuttaminenkaan onnistu ennen kuin lakko päättyy.
Tukilakot tulevat puolestaan pistämään Suomen jumiin maanantaina 25. marraskuuta.
AKT:n 24 tunnin lakko ulottuisi Helsingin seudun liikenteeseen, ja jopa 80 prosenttia bussivuoroista voisi jäädä ajamatta.
Myös leijonanosa risteilyliikenteestä seisahtuu, kun Viking Linen Mariella, Gabriella, Amorella, Viking Grace ja Rosella, sekä Tallink-Siljan Baltic Princess ja Silja Serenade jäävät maanantaina rantaan.
Matkustajalaivojen lisäksi myös rahtilaivat jäävät satamiin. Elinkeinoelämän keskusliitto on varoittanut, että tuleva maanantai voi tulla Suomelle kalliiksi: Seisaus kohdistuisi noin kolmasosaan Suomen ulkomaankaupasta, sillä suomalaiset alukset kuljettavat joka päivä noin 100 miljoonan euron arvosta vientitavaroita, liitto tiedottaa.