Maakunnista karut terveiset hallitukselle: Suomi palaamassa soratieverkostoon

Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen sanoo, että nykyisen tasoinen liikenneväylien rahoitus vaarantaa jo Suomen peruselinkeinojen toimintaedellytykset.

– Esimerkiksi Itä-Suomessa hiljaisempi tieverkko on välttämätön alueen energia- ja elintarvikehuollon kannalta. Elinkeinorakenne perustuu täällä pitkälti metsäteollisuuteen, bioenergiatuotantoon ja elintarviketuotantoon. Näissä kaikissa kuljetuksilla on iso merkitys, sanoo Keränen MTV Uutisille.

Aluevastaava Markus Suominen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta puolestaan kertoo, että Lounais-Suomen vähäliikenteisen tieverkostojen kunto on jo paikoin kriittinen.

– Teiden päällysteet ovat erittäin huonossa kunnossa ja aika moniin teihin on tullut jo runkovauriota. Kun vesi on päässyt runkoon, on kantavuus alkanut antaa periksi, eli kyseessä on jo vakavan tason vauriot, toteaa Suominen.

Suominen arvioi, että useilla tieosuuksilla joudutaan pudottamaan lähitulevaisuudessa nopeusrajoitukset hyvinkin alas. Teiden päällystöitä on korjattu jo useiden vuosien ajan vain paikkaamalla.

– Nyt näiltä teiltä joudutaan purkamaan päällysteitä ja muuttamaan niitä sorateiksi, koska rahaa tien päällystämiseen uusiksi ei ole. Kauhuskenaariona on se, että pian Suomessa ollaan palaamassa soratieverkostoon. Tämä ei kyllä mielestäni ole enää tätä päivää, mutta se on rahan puutteessa ainoa mahdollisuus, valittelee Suominen.

"Kriittisillä rajoilla ollaan"

Eniten päällystettyjä teitä puretaan sorateiksi Itä-Suomessa. Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen kertoo, että alueella puretaan päällysteitä vuosittain noin 40 kilometriä. Ensi vuonna tahti tulee yhä kiihtymään.

– Lisäksi meillä jää tänä vuonna noin 300 kilometriä sellaista tieverkkoa päällystämättä, joka oli jo suunniteltu päällystettäväksi. Ensi vuoden talousarvio puolestaan kertoo, että pääteiden ulkopuolella ei päällystystöitä tulla tekemään käytännössä lainkaan.

Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tulee päivittäin yhteydenottoja tiestön huonosta kunnosta, sanoo aluevastaava Suominen. Lisäksi autoilijoilta tulee korvausvaatimuksia säännöllisesti.

– Kyllä nyt aletaan jo olla jo hyvin kriittisellä rajalla. Tiestön kunto huononee joka vuosi nopeammin ja nopeammin. Nykyisen tasoisella rahoituksella ei mitenkään voida pitää yllä näin laajaa tieverkkoa, sanoo Suominen.

Keränen puolestaan pelkää, että rapistuvat tiet uhkaavat lähivuosina yhä enemmän liikenteen turvallisuutta. Viime vuosina saavutettu liikenneturvallisuuden parantuminen johtuu Keräsen mukaan nopeusrajoituksista sekä siitä, että ajoneuvot ovat entistä turvallisempia.

– Nyt väylänpidon vaatimaton taso tulee väistämättä heikentämään liikenneturvallisuutta.