Luulitko, että pienen lapsen sormiruokailu on vaarallista? – Tutkimus kertoo muuta

Sormiruokailu on tapa aloittaa kiinteät lisäruoat vauvalle noin puolen vuoden iässä, kun äidinmaito ei enää riitä ainoaksi ravinnonlähteeksi.  

Perinteisessä soseruokailussa aikuinen syöttää aterian, mutta sormiruokaileva lapsi vie ruoanpalat omatoimisesti suuhunsa. Vanhempia onkin askarruttanut muun muassa siihen liittyvä tukehtumisvaara.  

Uusiseelantilaisessa Otagon yliopiston tutkimuksessa selvisi, että kakomis- ja tukehtumistilanteita tapahtui yhtä paljon soseita syöville kuin sormiruokaileville lapsille. 

Tutkimusartikkeli julkaistiin hiljattain arvostetussa Pediatrics-lehdessä, jota julkaisee Yhdysvaltojen lastenlääkärien liitto AAP. Tulokset ovat osa laajempaa sormiruokailuun liittyvää satunnaistettua vertailukoetta.  

Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että sormiruokailu saattaa ehkäistä tulevaa ylipainoa, kehittää lapsen motoriikkaa, helpottaa ruokailutilanteita ja rohkaista terveelliseen syömiseen. Sen sijaan huolenaiheiksi on arveltu turvallisuus ja riittävä energian ja ravintoaineiden saanti.  

Otagon yliopiston meneillään oleva tutkimus pyrkii vastaamaan kaikkiin yllä mainittuihin väitteisiin.

Kasvu paras mittari

Osa kansainvälisistä asiantuntijoista on arvioinut, että yksinomainen sormiruokailu ei välttämättä riitä kattamaan kaikkien vauvojen lisäruoan tarvetta kaikissa tilanteissa.  

Tällä linjalla on myös sormiruokailuun perehtynyt ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen, joka on ollut mukana kirjoittamassa Minä syön itse -sormiruokakirjaa. Hän suosittelee sormiruokailun ja soseiden yhdistämistä.  

– Suomessa on ollut yksittäistapauksia, joissa sormiruokaileva lapsi ei ole saanut kylliksi ravintoa, Ruottinen sanoo.  

– Yksinomainen sormiruokailu kuitenkin riittää, jos lapsi kasvaa hyvin ja jos vanhemmat ovat motivoituneita. Kasvu on riittävän energiansaannin paras mittari.  
Uudet suomalaiset lapsiperheiden ruokasuositukset julkaistiin alkuvuodesta. Ne osaltaan lähenevät sormiruokailun periaatteita.

 – Omatoimisuus ja lapsentahtisuus ovat suositusten avainsanat, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Heli Kuusipalo toteaa.  

Suositusten mukaan lapsi aloittaa kiinteät lisäruuat yksilöllisen tarpeen mukaisesti 4-6 kuukauden iässä, ja äidinmaito riittää ainoaksi ravinnonlähteeksi useimmille terveille lapsille kuuden kuukauden ikään asti. Imetystä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään tai niin pitkään kuin perheelle sopii.  

Noin puolen vuoden iässä lapsi tulisi ottaa mukaan perheen yhteisiin aterioihin ja antaa hänen harjoitella omatoimista syömistä sormiruokailemalla - mieluiten soseaterioiden ohella.  

Kuusipalon mukaan yksinomainen sormiruokailu ei kuitenkaan ole väärin, jos lapsi on siihen valmis ja kasvaa tasaisesti.  

– Toisaalta tulee myös varmistaa, että sormiruokien tarjoamista ei lykätä liian pitkälle, Kuusipalo sanoo.