Lapsen elämän tuhat ensimmäistä päivää – kohdussa ja sen ulkopuolella – muovaavat hänen koko loppuelämänsä terveyttä. Asiantuntija kertoo, miten äidin tulisi syödä raskaus- ja imetysaikana ja kuinka lasta ruokitaan kiinteiden ruokien tullessa ajankohtaisiksi.
Yllä olevalla videolla puhutaan imetyksestä, äidinmaidon terveyshyödyistä ja sopivasta vieroittumisiästä.
– Meillä on aika paljon viitteitä siitä, kuinka paljon raskausajalla ja kahdella ensimmäisellä ikävuodella on vaikutusta aikuisiän terveyteen. Se ei toki tarkoita, että jos tuona aikana menee kaikki myttyyn, niin mistään ei tarvitse enää välittää, mutta kyllä tuhannen ensimmäisen päivän aikana luodaan ihmisen elinikäisen terveyden pohja, dosentti, FT Hanna Lagström Turun yliopistosta kertoo.
Pieni lapsi altistuu erilaisille ravintotekijöille sekä suorasti että epäsuorasti. Epäsuorasti vaikuttaa äidin raskaus- ja imetysaikainen ruokavalio. Suora altistuminen alkaa, kun lapsi rupeaa itse syömään.
Lue myös: Suomalaiset lihovat lihomistaan – ”Meihin on rikastunut sellainen geneettinen materiaali…”
– Yksittäisiin ravintotekijöihin ei itse asiassa tarvitse kiinnittää niin kauhean paljon huomiota, jos kokonaisuus on kunnossa. Hyvin erilaisilla ruokavalioilla saadaan sama tulos, Lagström sanoo.
Poikkeuksena erityistä huomiota vaativasta ravintotekijästä on Suomessa D-vitamiini. Harva saa sitä tarpeeksi ruoasta eli esimerkiksi kalasta tai D-vitaminoiduista maitovalmisteista. Siksi D-vitamiinilisä on tarpeen jo kahden viikon iästä lähtien. Kahden vuoden ikään saakka lasten tulee saada 10 mikrogrammaa D-vitamiinilisää joka päivä läpi vuoden.
Ravinnon lisäksi ihmisen tulevaan terveyteen ja sairauksien kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi vanhempien geenit, äidin ja lapsen suolistomikrobisto ja jopa antibioottikuurit.
Toisin kuin kehitysmaissa, joissa on omanlaisensa ongelmat vajaaravitsemuksen ja suoranaisen nälänhädän kanssa, Suomessa ja muissa länsimaissa ongelmat liittyvät lähinnä ylipainoon.
Värikästä lautaselle säännöllisesti, myös imetysaikana
Jos ja kun lapsensa terveyteen haluaa vaikuttaa jo raskausaikana, pitää ensinnäkin ymmärtää, että energiantarve lisääntyy raskausaikana vain vähäisesti. Sen sijaan monien vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve kasvaa huomattavasti.
Se, mitä äiti syö, vaikuttaa vauvan ravintoainevarastoihin.
– Raskaana olevan pitäisi saada ruoasta esimerkiksi folaattia, rautaa, välttämättömiä rasvahappoja, D-vitamiinia ja jodia. Monipuolisilla ja värikkäillä annoksilla pääsee aika pitkälle, Lagström kuvailee.
Jos raskaana oleva nainen on todella pahoinvoiva ja oksentaa jatkuvasti, syömään ei välttämättä pysty.
– Äiti huolehtii omasta syömisestään sen, minkä pystyy, mutta apua kannattaa kysyä neuvolasta, Lagström lohduttaa.
Imetysaikana äidin syömiset vaikuttavat rintamaidon koostumukseen ja sitä kautta vauvaan. Kuten jo raskausaikana, useiden ravintoaineiden tarve on imetysaikanakin suurentunut, mutta silti äidit näyttävät syövän odotusaikana paremmin suositusten mukaan.
– Itseään ei pitäisi unohtaa, kun lapsi syntyy. Säännöllisestä ruokailurytmistä pitäisi yrittää pitää kiinni vauva-arjen keskelläkin. Se ei välttämättä ole helppoa, jos ei nuku ja lapsella on koliikki ja elämä on kaaoksessa, mutta kun hoitaa itseään, jaksaa hoitaa lapsenkin huomattavasti paremmin.
Ruokailuiden säännöllisyys ja hyvälaatuisuus vaativat myös puolison tukea.
– Äidin on aika vaikea pitää yllä monipuolista ja hyvää ruokavaliota, jos puoliso vieressä syö ihan mitä sattuu, Lagström sanoo.
Älä karsi lapsen lautaselta allergian pelossa
Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee yksiselitteisesti kuuden kuukauden täysimetystä. Suomessa suositus, jota Lagström on ollut mukana tekemässä, on neljän–kuuden kuukauden täysimetys.
– Halusimme tuoda tähän joustoa, koska perheitä on erilaisia. Toiselle sopii toinen, toiselle toinen. Mutta neljä–kuusi kuukautta kannattaisi pyrkiä ruokkimaan lapsi pelkällä äidinmaidolla. Lisäruoat aloitetaan maisteluannoksina yksilöllisesti lapsen kehityksen mukaan, aikaisintaan neljän kuukauden iässä, Lagström sanoo.
Kuuden kuukauden jälkeen kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa. Imetystä voi silti halutessaan jatkaa vuoden ikään tai paljon pidempäänkin. Vuoden ikään asti äidinmaito tai äidinmaidonkorvike on lapsen pääasiallinen ravinto.
– On hyvä, jos puolivuotiaskin pääsee osallistumaan perheen yhteisiin ruokailuhetkiin aistimalla, katselemalla tai sormiruokailemalla. Lapselle annetaan aterioilla niitä ruokia, jotka hänelle kattauksesta sopivat. Ateriat tarjotaan lapselle soseina.
– Lapsen ei ole tarpeen välttää mitään ruokia allergian pelossa. Päinvastoin: nykytietämys on, että kun suolistoon tulee uusia tekijöitä, se auttaa kehittämään lapsen immunologiaa ja vähentämään allergioiden riskiä.
Mieluummin jogurtti marjoilla kuin marjajogurtti
Lagström muistuttaa, että alle vuoden ikäiselle lapselle ei tule antaa lehmänmaitoa.
Lue myös: Yksi suositus vähensi kätkytkuolemia jopa 85 prosenttia
– Tavallinen lehmänmaito kuormittaa alle yksivuotiaan lapsen munuaisia korkean proteiinipitoisuutensa vuoksi. Liiallisen eläinproteiinin saannin tiedetään olevan yhteydessä myöhempään tyypin 2 diabeteksen ja lapsilla ylipainon riskiin.
Myöskään kasvipohjaiset maidon kaltaiset juomat, kuten soija-, kaura-, riisi- ja mantelimaito tai itse tehdyt maitoseokset, eivät ole alle vuoden ikäisen juomia.
– En kuitenkaan näe vaarallisena, jos niitä lähellä vuoden ikää käytetään esimerkiksi smoothieissa. Kunhan se ei ole lapsen pääasiallinen ruoka.
– Kun lapsi on siirtynyt maitovalmisteisiin, niin kannattaa muistaa, että meillä on kaupoissa rikas viili- ja jogurttikulttuuri. Niistä saa hyviä probiootteja, mutta kannattaa miettiä sokerin määrää. Siinä on huomattavia eroja eri valmisteiden välillä. Suosittelisin käyttämään maustamattomia jogurtteja ja niissä omia marjoja, Lagström neuvoo.
Hiilihydraatteja suositellaan Suomessa leikki-ikäisille vähintään neljä annosta päivässä.
– Mielestäni on hyvä asia, että suomalaiseen ruokakulttuuriin on aina kuulunut esimerkiksi ruisleipä ja muut runsaskuituiset tuotteet, joissa on paljon ravintoaineita.
Kuitu suojaa esimerkiksi tyypin 2 diabetekselta, sepelvaltimotaudilta ja paksusuolensyövältä. Lisäksi se edistää suolen toimintaa, vähentää ummetusta ja pitää pitkään kylläisenä auttaen näin painonhallinnassa.
Lagström kertoo, että alle yksivuotiaiden lasten ruokavalio on itse asiassa kaikkein lähimpänä virallisia ravitsemussuosituksia.
– Siitä se sitten lähtee helposti heikkenemään, kun siirrytään syömään samoja ruokia muun perheen kanssa, Lagström toteaa.
– Jos koko perhe syö monipuolisesti ja säännöllisesti, imeväisen on helppo tulla mukaan perheen yhteiseen, terveelliseen ruokailuun.