Miksi kolmevuotiasta imetetään? Kaksi äitiä kertoo syynsä – asiantuntija paljastaa hyödyt

Katso yllä olevalta videolta, miten Hyksin imetyskoordinaattori kuvailee julki-imettämisen pelisääntöjä.

Suomessa suositellaan täysimetystä neljän–kuuden kuukauden ikään asti, muun ravinnon ohella ainakin yksivuotiaaksi. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee täysimetystä kuusikuukautiseksi ja muun ruoan ohella kaksivuotiaaksi tai sitä vanhemmaksi.

Australialainen Marion Taffe imettää lähes kolmevuotiasta poikaansa edelleen. Terveyshyötyjä suurempana syynä sille hän pitää rauhallista aikaa.

– Ihan vain 10 tai 20 minuuttia hiljaa istumista on todella hyväksi heille (lapsille), Taffe selitti ABC:lle.

Taffe arvelee, että joidenkin tuntema ällötys julkisilla paikoilla tapahtuvaa imetystä kohtaan johtuu siitä, että rinnat näkyvät lähinnä mainoksissa ja mediassa, jolloin niiden varsinainen käyttötarkoitus unohtuu.

Taffe ajatteli lopettaa imettämisen pojan ollessa kolmevuotias – toista poikaansa hän imetti hieman yli vuoden ikäiseksi –, mutta lapsi ei osoita halua lopettaa imemistä.

ABC on haastatellut toistakin kolmevuotiasta imettävää äitiä, Susie Harrisonia. Harrison kehuu pojan säästyneen hänen toisista lapsista poiketen esimerkiksi antibioottikuureilta, joskin päätökseen jatkaa imetystä vaikutti myös pojan iltaisin esiintyvä rauhattomuus, jos tämä ei päässyt rinnalle.

Kuinka moni taapero tai leikki-ikäinen imee rintaa?

• Deakinin yliopiston vuosina 2008–2010 toteuttaman tutkimuksen perusteella 1,5-vuotiaista lapsista 10 prosenttia imi rintaa, 3,5-vuotiaista enää prosentti
• Aiemman australialaisselvityksen mukaan 5 prosenttia 2-vuotiaista imee rintaa

Imetyksellä paljon hyötyjä

Australialaisen La Troben yliopiston imetysasiantuntijan, professori Lisa Amirin mukaan suurin osa perheistä kuulee imetyksen hyödyttävän lasta kuuden kuukauden ajan, ja siksi vuodenkin imetys voi tuntua pitkältä ajalta. Harva kuitenkaan puhuu siitä, että esimerkiksi Maailman terveysjärjestö suosittelee imettämisen jatkamista kahden vuoden ikään asti.

Amirin mukaan imettäminen takaa lapselle optimaalisen ravinnonsaannin. Se voi olla myös kätevä tapa rauhoittaa lapsi.

Äidin kannalta imettäminen voi vaikuttaa suotuisasti esimerkiksi synnytyksestä toipumiseen, synnytyselinten palautumiseen ja raskauskilojen putoamiseen. Joidenkin tutkimusten mukaan pitkään jatkuva imettäminen voisi suojata jopa rintasyövältä. Imetys saattaa vähentää myös aikuisiän valtimotautien riskiä. 

Imettämisen suurin ongelma on siihen liittyvä sosiaalinen stigma. Moni kannustaa imettämään vauvaa, mutta taaperon imettämistä pidetään epänormaalina ja outona.

Lähteet: Abc.net.au, Who.int, Terveyskirjasto.fi