Luottamuksen puute ja epäoikeudenmukaisuuden kokemus nakertavat suomalaisten tyytyväisyyttä johtajiinsa työpaikoilla

Keskittymiskykymme romahti 14:30
Huomenta Suomessa puhuttiin syksyllä keskittymisongelmista ja siitä, miten arki ja työelämä pitäisi pyrkiä rauhoittamaan.

Yrityksen johto sai kaikkein heikoimmat arvosanat laajassa kyselytutkimuksessa, joka selvitti suomalaisten kokemusta työpaikoistaan.

Johtamisella ja toimintatavoilla havaittiin työnhakupalvelu Duunitorin tuoreessa tutkimuksessa selvin yhteys työtyytyväisyyteen.

– Niin sanotussa isossa kuvassa suomalaiset ovat työpaikoillaan huolissaan hyvin perustavanlaatuisista asioista kuten hyvinvoinnista ja oikeudenmukaisuudesta. Erityisesti ylimmän johdon sanoilla ja teoilla on merkitystä sille, miten näiden asioiden toteutuminen töissä koetaan, Duunitorin työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto toteaa tiedotteessa.

Vähiten tukea kyselytutkimukseen vastanneilta saivat väittämät “Yrityksemme ylin johto ottaa päätöksissään huomioon käytännön työn vaatimukset” ja “Yrityksemme huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista”.

Myös väittämien “Luotan yrityksemme johtoon” ja “Työntekijöitä kohdellaan yrityksessämme oikeudenmukaisesti” toteutuminen suomalaisilla työpaikoilla koettiin vastaajien joukossa keskimäärin heikoksi.

Innostuneisuus merkityksellisintä omassa työssä

Tutkimuksesta ilmenee kuitenkin, että työssä koetaan myös paljon iloa. Omassa työssä merkityksellisintä on innostuneisuus. Toiseksi tärkeimpänä on kokemus siitä, että on tärkeä osa työyhteisöä. Kaikkein eniten suomalaiset ovat tutkimuksen mukaan yhtä mieltä väittämien “Koen että työlläni on tarkoitus” ja “Työssäni on riittävästi haasteita” kanssa.

– On mielenkiintoista huomata, että nykyään muodikkaana pidetty puhe työn merkityksellisyyden tärkeydestä ei tutkimuksen valossa ole täysin tuulesta temmattua. Pidän kuitenkin tärkeänä, että puheessa muistettaisiin mennä riittävän konkreettiselle tasolle. Kahden ihmisen käsitys työn merkityksestä voi perustua hyvin erilaisista asioista – yhtä motivoi työn haastavuus, toista ulkopuolelta tuleva arvostus, Vaisto muistuttaa.

Tutkimustulokset perustuvat Taloustutkimuksen syyskuussa 2019 päivittämään tietopankkiin, jossa yli 4 700 työssäkäyvää suomalaista on arvioinut omaa työtään ja työpaikkaansa.

Lue myös:

    Uusimmat