Liki puolet suomalaisista rehtoreista on uupuneita tai uupumisvaarassa – työn muutos sekä huoli opettajista ja oppilaista kuormittaa

Suomalaisten rehtoreiden terveyttä ja hyvinvointia on tutkittu ensimmäistä kertaa laajasti ja rehtoribarometrin tulokset julkaistiin tänään tiistaina. Tutkimuksesta käy ilmi, että liki puolet rehtoreista ovat uupuneita tai uupumisvaarassa.

Rehtoribarometrista käy ilmi, että 11,5 prosenttia suomalaista rehtoreista on uupuneita ja 33,4 prosenttia on selvässä uupumisriskissä.

Tutkimusta toteuttamassa olleen kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aron mukaan uupumisriskissä olevat rehtorit eivät enää koe työn merkityksellisyyttä, heillä on emotionaalisia haasteita sekä rooliristiriitoja. Uupuneet rehtorit puolestaan tuntuvat kirjaimellisesti kaatuvan työtaakkansa alle.

– Suuri työmäärä korostuu heillä erityisesti, ja esimerkiksi uusi opetussuunnitelma koetaan hyvin haasteellisena, Salmela-Aro kertoo tiedotteessa.

Rehtoribarometri toteutettiin osana kansainvälistä Principal Health and Wellbeing -tutkimushanketta, ja sen ovat toteuttaneet Suomessa Salmela-Aro ja aivotutkija, professori Minna Huotilainen yhteistyössä australialaisen professori Philip Rileyn kanssa Cicero Learning -verkostossa Helsingin yliopistossa.

Rehtoribarometri toteutettiin kyselynä, mutta myös kyselyn ja fysiologisten mittausten yhdistelmänä. Tämä tarkoittaa, että rehtoreiden sykevaihteluita, stressiä, unta, liikkumista ja palautumista mitattiin Firstbeat-laitteen sekä Oura-sormuksen avulla. Näiden tietojen avulla tutkijat pystyivät tarkastelemaan rehtoreiden kokonaiskuormitusta ja sitä, miten työn stressaavuus näkyy myös yöllä ja vapaa-aikana.

Yli puolet innostuneita työstään

Vaikka suuri osa suomalaisista rehtoreista onkin uupuneita tai selvässä uupumisriskissä, niin vielä suurempi osa heistä on silti innostunut työstään.

Rehtoribarometrin mukaan 55,4 prosenttia suomalaista rehtoreista kokee työnsä merkitykselliseksi ja saa siinä jatkuvasti uusia haasteita ja mahdollisuuksia kehittyä.

Tiedotteen mukaan innostuneet rehtorit tuntevat myös vahvaa kyvykkyyttä ja he muokkaavat omaa työtään aktiivisesti.

– Innostunut ja motivoitunut rehtori vaikuttaa suuresti koko työ- ja oppimisyhteisöön. Jos esimiehen voimavarat eivät ole kunnossa, sillä on kielteiset vaikutukset koko työyhteisöön ja mikä huolestuttavinta, myös koko kouluyhteisöön, aina oppilaisiin ja opiskelijoihin saakka, Suomen Rehtorit Ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen toteaa tiedotteessa.

”Nykyinen kelpoisuuden tuottava tutkinto ole riittävä”

Ikonen kertoo, että kyselyn tuloksissa näkyy vahvasti rehtoreiden työn muutos. Heidän työmääränsä on viime vuosina kasvanut ja toimenkuva on laajentunut entistä enemmän muun muassa hallinnolliseen työhön. Kuormitusta lisäävät myös esimerkiksi yhä suuremmat kouluyksiköt, sisäilmaongelmat sekä huoli oppilaiden ja opettajien jaksamisesta.

– Rehtorit ovat koulutukseltaan opettajia, eikä nykyinen kelpoisuuden tuottava tutkinto ole riittävä opettaja-ammatista tyystin eroaviin vaativiin johtamisen työtehtäviin, Ikonen toteaa.

– Suomalaista koulua on kehitetty vahvasti opettajuus edellä eikä rehtoreiden perus- ja täydennyskoulutukseen ole Suomessa kiinnitetty riittävästi huomiota. Onnistunut muutos ei tapahdu kuitenkaan sattumalta, vaan edellyttää myös hyvää johtamista.

Hän toteaa, että asiaan on havahduttu ja koulujen johtamisjärjestelmien kehittäminen on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite. 

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja