Valtiovarainministeriö julkisti syksyn talouskatsauksen – talous taantumassa loppuvuoden

Suomen talous on taantumassa loppuvuoden, mutta kasvua odotetaan taas ensi vuonna, käy ilmi valtiovarainministeriön talouskatsauksesta.

Alkuvuoden hyvän kasvun ansiosta talouskasvu pysyy kokonaisuudessaan nollassa tänä vuonna. Taantuma koettelee erityisesti asuinrakentamista, joka kärsii pahiten korkojen noususta.

–  Taantuma näyttää toistaiseksi varsin tyypilliseltä talouden suhdannekiertoon liittyvältä negatiivisen kasvun vaiheelta. Lievä ja lyhytaikainen taantuma ei anna aihetta tukea talouden kokonaiskysyntää julkisin varoin, toteaa ministeriön tiedotteessa ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.

Ensi vuonna yksityinen kulutus, investoinnit ja vienti kääntyvät kasvuun. Bruttokansantuote kasvaa ministeriön arvion mukaan tuolloin 1,2 prosenttia.

Korkojen nousu on jo pysähtynyt, ja niiden odotetaan kääntyvän laskuun ensi vuonna. Ensi vuonna hintojen nousu on lisäksi kotitalouksien tulojen kasvua hitaampaa.

Vuonna 2025 kulutuksen ja investointien kasvu vahvistuu, jolloin bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 1,8 prosenttia.

Kesäkuussa ministeriö arvioi, että bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna 1,4 prosenttia ja vuonna 2025 1,9 prosenttia.

Taantuma voi pitkittyäkin

Katsauksessa todetaan, että taantuma voi toki pitkittyä ja saada pysyvämpiä, elpymistä hidastavia rakenteellisia piirteitä. Syyt voivat liittyä inflaatioon ja korkoihin, Kiinan talouteen, yleiseen epävarmuuteen ja säästämiseen sekä asuinrakentamiseen.

Toisaalta siirtymä puhtaaseen energiaan voi edetä ennustettua laajemmin ja nopeammin.

Julkisen talouden tilanne on heikko. Julkisyhteisöjen alijäämä on seuraavana kolmena vuotena kolme prosenttia tai yli, ministeriö arvioi.

Velkasuhteessa ei näy taittumisen merkkejä vaan se on kasvamassa lähes 82 prosenttiin vuonna 2027. Nousu-uralla sen pitävät valtionhallinnon ja paikallishallinnon yhteenlaskettu mittava alijäämä, väestön ikääntyminen sekä kasvavat velanhoitokustannukset.

Valtiovarainministeriön ennusteessa on mukana hallitusohjelmasta ne toimet, jotka ovat mukana julkisen talouden suunnitelmassa tai ensi vuoden talousarvioesityksessä. Julkisen talouden alijäämät pienenevät ja julkinen talous velkaantuu ennustettua vähemmän, kun hallitusohjelma pannaan toimeen täydessä laajuudessa ja tavoitellussa aikataulussa.

Silti valtionhallinnon, kuntahallinnon ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä, joka täytyisi kattaa lisävelalla, olisi edelleen noin 10 miljardia euroa vuonna 2027.