Valtiovarainministeriön talousennuste vuosille 2025-2027 on julkaistu.
Suomen talous on toipunut taantumasta hitaasti, mutta merkkejä vauhdikkaammasta kasvusta on näkyvissä. Näin ennustaa valtiovarainministeriö (VM) taloudellisessa katsauksessaan.
Maailmantalouden epävarmuus on ministeriön mukaan hieman vähentynyt alustavien tullisopimusten myötä. Alkuvuoden tiedot maailmantaloudesta ovat myös olleet jonkin verran odotuksia myönteisempiä. Tästä huolimatta epävarmuus on edelleen merkittävää.
Epävarmuus ja aiempaa selvästi korkeammat Yhdysvaltojen tullit jarruttavat reaalitulojen nousun ja investointien aikaan saamaa kasvua.
Suomessa viennin kasvua jarruttaa Yhdysvaltojen kauppapolitiikka ja euron vahvistuminen, mutta sitä tukee euroalueen toipuminen. Tuonti kasvaa vientiä nopeammin.
Ministeriön katsauksen mukaan investoinnit kasvavat tänä vuonna selvästi kahden laskuvuoden jälkeen. Rakentamisessa tilanne on kuitenkin edelleen heikko. Varsinkin asuntorakentaminen elpyy hitaasti.
Energiasiirtymään ja uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät investoinnit sen sijaan kasvavat vauhdilla. Investointeja lisäävät myös puolustushankinnat, jotka kasvavat tänä vuonna selvästi hävittäjien myötä ja joiden taso pysyy korkeana myös tulevina vuosina.
VM:n ennuste ensi vuodelle laski
Tänä vuonna bruttokansantuote (bkt) kasvaa prosentin, ensi vuonna 1,4 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 1,7 prosenttia, VM ennustaa.
Julkisuudessa on keskusteltu siitä, ovatko pääministeri Petteri Orpon (kok.) puheet Suomen taloustilanteesta liian myönteisiä. Orpo sanoi syyskuun ensimmäisen viikon kyselytunnilla eduskunnassa, että Suomen talous on kesän aikana lähtenyt kasvuun. Orpo on käyttänyt toistuvasti finanssikonserni OP:n arviota.
OP arvioi kuukausi sitten talouden näkymien parantuneen ja rukkasi suhdanne-ennustettaan positiivisempaan suuntaan. OP:n ekonomistit ennustivat Suomen bruttokansantuotteen kasvun kiihtyvän ensi vuonna 2,0 prosenttiin, kun aiempi ennuste oli 1,5 prosenttia. Kuluvan vuoden arvio talouden kasvusta pysyy tasan yhdessä prosentissa.
VM:n ennuste ensi vuodesta on hivenen heikentynyt, sillä kesäkuussa bkt:n ennustettiin kasvavan 1,5 prosenttia.
Orpo sanonut työllisyyden kehittyneen
Orpo on myös sanonut, että työllisyyskehitys olisi lähtenyt kääntymään parempaan suuntaan. VM:n mukaan työllisyydessä ei ole tapahtunut käännettä kasvuun alkuvuoden aikana. Ministeriö odottaa työllisyystilanteen paranevan ensi vuodesta lähtien.
Vuositasolla työllisiä on tänä vuonna hieman viimevuotista vähemmän ja työttömiä selvästi enemmän, noin 9,4 prosenttia työvoimasta. Ensi vuonna työllisten määrän uskotaan kasvavan ja työttömyyden laskevan 9 prosenttiin.
Hallituksen työllisyyttä edistävien toimien vaikutus on vielä tänä vuonna hyvin rajallinen, vaikka ne tukevatkin työn tarjontaa.
Työvoimaa on työmarkkinoilla runsaasti. Vaisun kysynnän takia työvoiman määrän kasvu on toistaiseksi näkynyt kuitenkin ennen muuta työttömyyden nousuna. Parina viimeisimpänä vuotena väestöön suhteutettuna työvoimaa oli yhtä paljon kuin viimeksi 1980–90-lukujen vaihteessa, ministeriö kertoo.
Heikko työllisyystilanne ja vaatimaton luottamus talouteen pitävät kotitaloudet epävarmoina. Ihmiset säästävät kuluttamisen sijaan, vaikka hintojen nousun selvä hidastuminen ja korkojen lasku ovat parantaneet ostovoimaa.
Pääministeri Orpo sanoi elokuun suurlähettiläspäivillä yksityisen kulutuksen lähteneen kasvuun.
Velkasuhde vakiintuu hetkellisesti
Tänä vuonna julkisen talouden tilanne alkaa parantua hallituksen päättämien sopeutustoimien ja suhdanteen vetämänä, vaikka suuret puolustushankinnat kasvattavat menoja.
Suuret puolustushankinnat rasittavat menoja lisää myös vuosikymmenen lopulla. Julkinen velkasuhde vakiintuu vaalikauden taitteessa vuonna 2027 hetkellisesti, mutta kääntyy välittömästi uuteen kasvuun, ministeriö katsoo.
– Suomen talous toipuu pitkittyneestä taantumasta, mutta julkisen talouden syväkyykky oikenee hitaasti. Yhteisymmärrys julkisen taloudenpidon tavoitteista ja julkisen velan taittaminen kestävästi alenevalle uralle olisi yhteinen kansallinen saavutus, josta tulevat sukupolvet meitä vielä kiittäisivät, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander ministeriön tiedotteessa.