Valtiovarainministeriön tuoreen katsauksen mukaan talouden kasvu jatkuu nopeaa 2,9 prosentin vauhtia vuonna 2022. Tänä vuonna kasvu on 3,3 prosentin luokkaa. Kasvun taustalla on koronapandemiasta toipuminen.
Talouden elpyminen ja noususuhdanne jatkuu syksyllä varsinkin niillä toimialoilla, joita koronarajoitukset vielä tällä hetkellä koskevat. Näitä ovat esimerkiksi ravintola-, matkailu ja tapahtuma-alat.
Näin kertoo tänään valtiovarainministeriö tuoreessa katsauksessaan.
– Tänä vuonna kavua on 3,3 prosenttia, mikä on paljon toisen vuosineljänneksen hyvän kehityksen ansiota. Kolmannen neljänneksen tiedot kasvun vauhdista ovat ristiriitaisia. Kuluttajien luottamus on korkealla, mutta Tilastokeskuksen ennakoissa on varoituksia kasvun hiipumisesta, kertoo finanssineuvos Jukka Railavo.
Ensi vuonna talouskasvu on valtiovarainministeriön mukaan 2,9 prosentin luokkaa, mutta on hiipumassa 1,4 prosenttiin vuonna 2023.
Epävarmaa on
Ministeriön ennusteessa tautitilanteen mahdollisen heikentymisen ei oleteta rajoittavan talouden toipumista, vaikka yhteiskunnan avaaminen tapahtuisi hitaammin kuin kesän ennusteessa oletettiin. Taudinkehitykseen, virusmuunnoksiin sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus lisää kuitenkin ennusteen epävarmuutta.
Julkisen talouden epätasapaino pienenee tänä ja ensi vuonna, kun talous kasvaa ripeästi, mutta julkinen talous jää suhdanteen tasaannuttua kuitenkin edelleen alijäämäiseksi.
– Talouden kasvupyrähdys on osa yhteiskuntaa kohdanneeseen iskuun ja sen väistymiseen liittyvää talouden luonnollista kiertoa. Pidemmällä aikavälillä on oleellista tukea työllisyyttä, investointeja, tuottavuutta, kilpailukykyä ja vakaata julkista taloudenpitoa rakennepolitiikan keinoin, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
– Kasvun osalta ikääntyvä Suomi ei ole kovempaan vauhtiin lähivuosina yltämässä, Spolander totesi.
Maailmantalous kasvussa
Maailman tavarakauppa on elpynyt erittäin nopeaan kasvuun pitkälti viime vuoden matalan vertailutason ansiosta. Kauppaa kuitenkin haittaavat teollisuuden komponenttipula ja myös konttiliikenteen logistiikkaan liittyvät ongelmat, mikä on näkynyt hetkellisinä saatavuusongelmina sekä hintojen nousuna.
Yksityisissä investoinneissa tapahtuu merkittävää toipumista maailmantalouden parempien kasvunäkymien ja kotimaisten hankkeiden johdosta.
Korkea säästämisaste ja kuluttajien hyvä mieliala luovat edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle. Säästämisaste pysyy kuitenkin koko ennusteperiodin ajan positiivisena, kun kulutus jää käytettävissä olevia tuloja vähäisemmäksi.
Maailmantalouden vahvistuminen, elvytystoimet ja Suomen vientituotteiden kysynnän kasvu tärkeillä kauppa-alueilla kasvattavat vientiä. Tänä vuonna kasvua ajaa tavaroiden vienti. Palveluiden ulkomaankauppaan on odotettavissa nopeaa kasvua vuonna 2022, kun kriisissä voimakkaasti kärsineillä palvelualoilla, kuten matkailussa, kasvu kiihtyy rajoitusten ja epävarmuuden vähetessä.
Työllisyys kasvussa
Työllisyyden kasvu on vuoden ensimmäisellä puoliskolla nopeutunut merkittävästi. Talouskasvu pitää yllä työvoiman kysyntää, johon voidaan lyhyellä aikavälillä myös vastata, koska työttömiä on edelleen runsaasti ja hallitus tekee toimia työvoimantarjonnan lisäämiseksi.
Palkkojen ennakoidaan nousevan vuosina 2022–2023. Inflaatio on kiihtynyt alkuvuonna energian hinnan nousun seurauksena, mutta hintojen nousu on kääntynyt laaja-alaisemmaksi.
– Palkkojen nousu välittyy vähitellen palveluiden hintoihin, mikä kiihdyttää inflaatiota, katsauksessa todetaan.
Elpyminen ei poista epätasapainoa
Talouden väliaikainen elpyminen ei poista Suomen rakenteellista julkisen talouden epätasapainoa.
Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuoden 2020 aikana 10 prosenttiyksiköllä lähes 70 prosenttiin.
– Ennustejaksolla velkaantumisvauhti hidastuu selvästi ja 2020-luvun puolivälissä velkasuhde näyttää väliaikaisesti tasaantuvan runsaaseen 73 prosenttiin. Väestön ikääntymisestä aiheutuva pitkäaikaishoiva- ja terveydenhuoltomenojen kasvu uhkaa kuitenkin kääntää velkasuhteen vähitellen uudelleen kasvuun, katsauksessa todetaan.
– Suomen on myös varauduttava siihen, että korkotaso kasvaa, mikä lisää valtion ottamine lainojen korkoja, finanssineuvos Marja Paavonen sanoo.