Valtiovarainministeriö on julkaissut tuoreen ennusteensa Suomen talouskasvusta tälle vuodelle.
Suomen bruttokansantuote kasvaa tulevina vuosina, mutta talouden kasvua varjostaa arvaamaton Yhdysvaltojen kauppapolitiikka, arvioi valtiovarainministeriö (VM) tuoreessa ennusteessaan.
VM:n perusuran ennusteen mukaan talous kasvaa 1,3 prosenttia tänä vuonna, 1,6 prosenttia ensi vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2027.
Valtiovarainministeriö arvioi kuitenkin skenaariossaan, että jos tullit eivät jää lyhytaikaisiksi on tämän ja ensi vuoden kasvu selvästi ennustettua heikompaa. Se tarkoittaisi myös selvästi ennustettua suurempia alijäämiä ja julkisen talouden velan kasvua.
– Emme osaa ennakoida, miten ja miksi tullit muuttuvat ja mitä niistä lopulta seuraa. Siksi haarukoimme tulevaa perusennusteen ja kauppasotaskenaarioiden avulla. Epävarmuus kalvaa taloutta, mutta monet tekijät puoltavat edelleen myös toiveikasta näkymää, sanoo ministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander tiedotteessa.
VM ennusti joulukuussa, että talous kasvaisi tänä vuonna 1,6 prosenttia. Nyt näkymä on aiempaa vaisumpi ja epävarmempi.
Ministeriössä arvioidaan, että kasvu nopeutuu, kun hidastuva inflaatio, alenevat korot, kevenevät verot ja kasvava ostovoima muokkaavat maaperää kasvulle suotuisaksi.
– Täytyy myöntää, että nopeutuvan kasvun, oikeastaan koko perusuran kasvun yllä väijyy kaiken kattava epävarmuus. Me uskomme kuitenkin, että epävarmuus hälvenee, kun tolkku ja ennakoitavuus palaavat kauppapolitiikkaan ja kauppasuhteisiin, Spolander totesi myöhemmin VM:n tiedotustilaisuudessa.
– Onko tämä haihattelua, se selvinnee lähikuukausien aikana.
Heikentävät julkista taloutta
Hallitus neuvotteli viime viikon puoliväliriihessään nyt julkaistun VM:n ennusteen pohjalta. Riihessä päätetyt toimet ovat ennusteessa mukana staattisesti eli ilman niiden mahdollisia kasvuvaikutuksia. Siksi ne kasvattavat alijäämää läpi ennustejakson.
Toimet myös heikentävät julkista taloutta staattisesti tarkasteltuna ensi vuodesta ja varsinkin vuodesta 2027 alkaen.
Toimien rahoittamiseksi hallitus päätti kokonaisuudesta, joka sisältää menojen kasvua hidastavia säästöjä, tulojen kasvua nopeuttavia veronkorotuksia ja siirtoja valtion rahastosta.
Hallitus luottaa suurelta osin siihen, että veronkevennykset rahoittavat itse itseään ja kiihdyttävät talouskasvua.
Spolander avasi laskelmia tiedotustilaisuudessa jo hieman.
– Tutkimuskirjallisuuteen vedoten ajattelisimme niin, että ylimmän marginaaliveron alentamisen dynaaminen vaikutus olisi todennäköisin, suurin. Toiseksi suurin se saattaisi olla yhteisöverolla. Mutta sitten yleisellä ansiotuloverotuksen keventämisellä se on varsin pieni, Spolander sanoi.
Kokonaisuus kasvattaa kotitalouksien ja yritysten käytettävissä olevia tuloja ja tukee investointeja ja työllisyyttä, mutta Spolanderin mukaan osittain vasta ennustehorisontin tuolla puolen pidemmällä aikavälillä.
– Lisäksi täytyy sekin myöntää, että vaikka veronalennukset kannustavat kansalaisia lisäämään työntekoa, he voivat ostaa kasvaneilla käytettävissä olevilla tuloilla myös lisää vapaa-aikaa. Yritykset voivat puolestaan käyttää kasvaneet tulonsa paitsi investointeihin, myös jakaa niitä osinkoina omistajilleen.
Lisätulot voi aina kuluttaa, jättää säästöön pahemman päivän varalle tai lyhentää niillä velkaa.
– Tämä tarkoittaa sitä, että jäämme nyt katsomaan, mitä tässä loppujen lopuksi tapahtuu.
Alijäämä pysyy yli kolmessa prosentissa
Tänä vuonna julkinen alijäämä on ennusteen mukaan 3,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt). Alijäämä pienenee 3,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen ensi vuonna, ja pysyy yli kolmessa prosentissa ennustekauden loppuun saakka.
Yksi kysymys on, joutuuko Suomi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn eli niin sanotulle tarkkailuluokalle. Spolanderin mukaan asiasta pitää käydä kirjeenvaihtoa EU-komission kanssa.
Tänä vuonna julkisyhteisöjen velkasuhde nousee yli 85 prosentin, minkä jälkeen velkasuhde kasvaa asteittain lähes 90 prosenttiin vuonna 2029.
Hallituksen tavoite on vakauttaa velka suhteessa bkt:hen vuonna 2027.
Spolanderin mukaan sen saavuttaminen vaatii, että hallituksen aiemmin päättämä yhdeksän miljardin euron suuruinen toimenpidekokonaisuus toteutuu suunnitellussa mitassa vuoteen 2027 mennessä.
Lisäksi talouden kasvua tukevien toimien pitäisi alkaa kantaa hedelmää pian.
– Toisin sanoen ei täysin mahdotonta, mutta erityisesti talouden kasvua tukevien toimien pitäisi alkaa kantaa hedelmää pian.
Työllisyys kääntyy kasvuun
Työllisyys vähenee ennusteen mukaan edelleen, mutta kääntyy kasvuun tämän vuoden aikana, kun tuotanto VM:n mukaan piristyy. Työttömyysaste nousee kuitenkin tänä vuonna noin 8,8 prosenttiin.
Talouden kysynnän lisäksi työmarkkinoihin vaikuttavat myös hallituksen työllisyystoimet ja maahanmuutto.
– Ne kumpikin lisäävät työvoiman tarjontaa ja potentiaalista tuotantoa, mutta ennustejaksolla ne näkyvät erityisesti korkeampana työttömyysasteena ja matalampana työllisyysasteena, tiedotteessa todetaan.
Spolander totesi tiedotustilaisuudessa, että skenaarioissa on otettu huomioon hallituksen aiemmin päättämä yhdeksän miljardin euron suuruinen sopeutuskokonaisuus lähes täysimääräisesti.
– Hyvinvointialueiden ei arvioida säästävän aivan niin paljon kuin kokonaisuuteen kuuluu. Lisäksi osan kokonaisuuden avulla toteutuvista työllisyyden lisäyksistä arvioidaan toteutuvan vasta pidemmällä aikavälillä.
Myös hallituksen päätös puolustusmenojen kasvattamisesta kolmeen prosenttiin bkt:sta on otettu huomioon perusennusteessa ja skenaarioissa.