Lipponen toppuuttelee Nato-kansanäänestyspuheita ennenaikaisina

Lipponen arvioi tänään Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla, että kansanäänestyksestä puhuvilla ei ole oikein eväitä puhua itse asiasta eli jäsenyyden haitoista ja eduista.

Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon selvitetään turvallisuusympäristön kehittymistä. Tässä vaiheessa ei ole lainkaan näköpiirissä, että jäsenyys toteutuisi.

Kysymys on Lipposen mukaan ennen kaikkea siitä, millaisiin velvoitteisiin me joutuisimme.

Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä on ollut valmis harkitsemaan mahdollista kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä. Pääministerin mielestä äänestyspuheet ovat "kärryn panemista hevosen eteen".

Hallitusohjelmaankaan ei ole järkeä ottaa mitään mainintaa asiasta. Pääministeri ei hyväksynyt myöskään näkemyksiä siitä, ettei Natoon tulisi koskaan liittyä. -Ei liittoutumattomuus ole meille mikään lähetystehtävä. Se on käytännön valinta.

Lipponen antoi tunnustusta keskustan puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen Nato-arvioille. Ne vastaavat Lipposen mukaan hyvin niitä käsityksiä, joita hän on itse aikaisemmin esittänyt. Jäsenyyttäkin on voitava harkita.

Lipponen ihmetteli myös "kylmän sodan ajoilta peräisin olevia puheita" siitä, että jotkut ovat viemässä vaivihkaa Suomea Natoon. -Emme me ole mihinkään liukumassa. Maailma muuttuu, se on jo muuttunut ja Venäjä on lähentynyt Natoa. Kehitystä on tietenkin seurattava hyvin tiiviisti, hän huomautti.

Hallitusten laajapohjaisuus menestyksen salaisuus

Lipponen torjui merkillisenä julkisuudessa esitetyn huolen siitä, että seuraavastakin hallituksesta tulisi pohjaltaan ylileveä. Se kaventaisi myös opposition toimintamahdollisuuksia.

Pääministerin mielestä hallitusten vahvuus on ollut Suomelle menestyksen salaisuus. Paljolti on kysymys siitä, että kolmesta suuresta puolueesta kaksi on yhteistyössä hallituksessa. Jonkun pienen puolueen pääsy vaa'ankieleksi ei olisi mikään ihannetila.

Lipponen piti toivottavana, että kahdella suurella olisi yhdessä enemmistö seuraavassa hallituksessa. Hallituspuolueiden lukumäärää hän ei lähtenyt ennakoimaan.

Häkämies saa pyyhkeitä

Lipponen ei halunnut puuttua sisäministeriön kansliapäällikön Kari Häkämiehen (kok.) aluepoliittisiin näkemyksiin. -Kansliapäälliköt saavat kyllä puhua periaatteessa mitä haluavat, eikä pääministeri juokse heidän perässään kommentoimassa. Jos kansliapäällikkö puhuu läpiä päähänsä, ministerin tehtävä on panna hänet järjestykseen ministeriössä, Lipponen huomautti.

Häkämies on arvioinut, ettei elinkelvottomille kunnille tule antaa tekohengitystä ja että ajatus koko Suomen asuttuna pitämisestä on harhaa. Keskustaoppositio on riehaantunut tällaisista puheista.

Lipposen mielestä kansliapäällikön olisi syytä keskittyä panemaan poliisihallintoa kuntoon. Sen kanssa on pääministerin mukaan painittu vuositolkulla, eikä asia ole tullut järjestykseen jatkuvista rahanlisäyksistä huolimatta.

(MTV3-STT)