Käräjillä syytetyn penkillä istui torstaina laiha vaaleahiuksinen mies, joka veti istunnon aluksi vankilan paidan päänsä päälle piiloutuakseen kameroilta.
Viisikymppistä miestä syytetään liki kolmenkymmenen lapsen hyväksikäytöstä, eikä kyseessä ole ensimmäinen kerta. Hänet on tuomittu kymmenien poikien hyväksikäytöstä ainakin kolme kertaa aiemminkin. Viimeksi vuonna 2012.
Syyttäjän muistin mukaan mies ehti olla vapaalla vankilasta noin vuoden puolitoista ennen uusimpia rikosepäilyjä.
Sama kaava toistui ennen edellistä tuomiota. Tuolloin hän syyllistyi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön vain kuukauden päästä päästyään ehdonalaiseen tätä edeltäneestä vankeusrangaistuksesta.
Lapsiin seksuaalista vetoa tuntevista ihmisistä suuri osa pystyy hillitsemään käyttäytymistään ja ymmärtämään tekonsa vahingollisuuden, kertoo Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma. Heidän joukossaan on kuitenkin henkilöitä, joilla ei ole kykyä tai halua kontrolloida itseään.
– Estot voivat olla vähäisemmät esimerkiksi, jos ihmisellä on persoonallisuushäiriö tai päihdehäiriö tai hän on psykopaatti, Lauerma sanoo.
Lauerma ei ota kantaa yksittäistapauksiin, ei myöskään tähän. Hän kertoo yleisellä tasolla, että yksi lapsiin kohdistuvalle seksuaalirikokselle altistava tekijä on seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen.
– Aika suuri osa on ollut lapsena itse seksuaalirikoksen uhreja. Arviot vaihtelevat 30 prosentista 80 prosenttiin, eli se on hyvin tarttuvaa käytöstä. Sen takia siihen vaikuttaminen olisi tärkeää, koska kerrannaisvaikutukset ovat ylisukupolvisia.
Rangaistusvaatimus ei vielä selvillä
Viisikymppisen miehen oikeuskäsittelyn yksityiskohdat salattiin Helsingin käräjäoikeudessa uhrien suojelemiseksi. Jutun syyttäjä Yrjö Reenilä kertoi kuitenkin torstaina oikeussalin ulkopuolella, että uusin rikosepäily tuli ilmi Tullin tekemän kotietsinnän kautta. Miestä alettiin epäillä seksuaalirikoksista, kun miehen laitteilta löytyi erilliseen rikosepäilyyn liittyvän etsinnän yhteydessä seksuaalirikoksiin viittaavaa materiaalia.
Reenilä totesi, että ottaa vasta myöhemmin kantaa siihen, minkälaista rangaistusta miehelle vaatii.
– Aiemmat teot voivat vaikuttaa siihen, että vaaditaan koventamisperusteen käyttämistä, syyttäjä Reenilä sanoi.
Syyttäjä arvioi laajan hyväksikäyttöjutun melko harvinaiseksi Suomessa, mutta ei pidä sitä täysin poikkeuksellisena. Hänen mukaansa lainsäädäntö ei juuri anna keinoja ennaltaehkäistä toistuvaakaan käytöstä.
Vankilaan sulkeminen ainoa vaihtoehto
Tällä hetkellä Suomessakin on keinoja hoitaa lasten hyväksikäyttäjiä, mutta vain henkilöiden omalla suostumuksella. Esimerkiksi vangeilla on kokeiltu erilaisia hoito-ohjelmia, joiden tarkoitus on ollut estää rikosten uusimista. Tarjolla on myös lääkehoitoa, jolla lapsiin kohdistuvaa seksuaaliviettiä voidaan heikentää tai poistaa. Ketään ei voi Suomessa pakottaa esimerkiksi hormonaalisiin hoitoihin saati kastraatioon.
– Näiden hoitoon haluttomien ja toisaalta myös vankilaa pelkäämättömien ihmisten joukko lienee äärimmäisen pieni, mutta meillä ei ole heitä varten olemassa mitään keinoa tai lainsäädäntöä. Hyvin kädettömiä ollaan, Lauerma sanoo.
Ainoaksi vaihtoehdoiksi tällaisissa tapauksissa jää käytännössä vankilaan sulkeminen. Myös paatunut seksuaalirikollinen vapautuu vankilasta kärsittyään tuomionsa.