Liitto: Kun vaativa vauva alkaa ahdistaa, apua ei kehdata hakea

Mannerheimin Lastensuojeluliitto haluaa perheneuvojia lähemmäs lapsiperheiden arkea. Kuvituskuva. Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) mukaan ennakkoluulot ja leimautumisen pelko estävät vanhempia hakemasta ammattiapua vaikeisiin tunteisiinsa.

    Liiton ylläpitämään Vanhempainpuhelimeen tai Vanhempainnetin kirjepalveluun otti yhteyttä lähes 1000 vanhempaa viime vuonna.

    Vanhemmuutta koskevissa yhteydenotoissa yli muiden aiheiden nousivat vanhemman vaikeat tunteet sekä perhe-elämän odotusten ja todellisuuden välinen ristiriita.

    – Negatiiviset tunteet, kuten pettymys vauva-arkeen ovat usein vaiettu salaisuus, sanoo Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun päivystysohjaaja Laura Klemetti. Klemetin mukaan vanhempi ei uskalla kertoa muille, kun arjen epäsäännöllisyys ja vaativa vauva alkavat ahdistaa.

    MLL:n mukaan yhteiskunnassa, jossa asetetaan vaatimuksia ja ennakko-odotuksia vanhemmille, vanhemmuudesta tulee herkästi suorittamista ja kilpailemista. Vanhemmat eivät aina tiedä, mikä on kyllin hyvää ja riittävää.

    – Olisi tärkeää, että vanhemmat purkaisivat vaikeita tunteitaan läheisten, vertaisten tai ammattilaisten kanssa. Kun oma vanhemmuus koetaan pettymyksenä, siitä on erityisen vaikea puhua ulkopuolisen kanssa, Klemetti sanoo.

    Perheneuvojia leikkipuistoihin

    Liittoon yhteyttä ottaneista vanhemmista osa suhtautui ammattiapuun kielteisesti.

    Yksi este ammattiavun hakemiselle oli huonoksi vanhemmaksi leimautumisen pelko. MLL:n mukaan leimautumisen pelkoa koettiin erityisesti pienillä paikkakunnilla. Myös esimerkiksi lasten huostaanoton kaltaiset seuraamukset huolestuttivat osaa ammattiapuun kielteisesti suhtautuneista vanhemmista.

    Liitto haluaa poistaa kynnyksen turvautua ulkopuoliseen apuun. Liiton mukaan perhepalveluita pitäisi viedä sinne, missä vanhemmat arjessa liikkuvat. Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun suunnittelija Anna Puusniekan mukaan perhetyöntekijät voisivat toimia esimerkiksi neuvoloissa, leikkipuistoissa tai kerhoissa.

    – Kun perhetyöntekijän kanssa voisi keskustella osana arjen rutiineja, olisi helpompi jakaa myös vaikeita asioita. Samalla ammattilaisten työ tulisi tutummaksi ja läpinäkyvämmäksi.

    (MTV3)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •